Kihniö ja Parkano ovat ääriesimerkkejä, miten valtionosuuksien muutokset vaikuttavat – nämä kunnat saavat tai menettävät eniten
Sote-uudistus ei ole näyttäytynyt talouden näkökulmasta niin hyvältä kuin esimerkiksi Kihniön kunnassa moni toivoi. Kuva: Ville Miettinen
Osa kunnista menettää euroja ja toiset saavat, kun kuntien peruspalvelujen valtionosuutta koskevia päätöksiä muutetaan elokuun alusta lähtien.
Eniten menettää asukasta kohti Kihniön kunta, jonka kohdalla muutos peruspalvelujen valtionosuudessa on joulukuusta kesäkuuhun verrattuna 95 euroa per asukas.
Vastaavasti Parkanon kaupunki on muutosten isoin hyötyjä, sillä sen valtionosuus lisääntyy 54 eurolla asukasta kohti.
Kihniön kuntaa ja Parkanon kaupunkia yhdistää moni muukin asia kuin maantieteellinen naapuruussuhde Pirkanmaalla.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kihniötä ja Parkanoa on yhdistänyt toisiinsa ulkoistetut sote-palvelut, joihin liittyvissä vanhoissa kustannuksissa on päästy nyt sopuun.
Sopu syntyi, ja Kihniön kunta maksoi Parkanon kaupungille ulkoistetuista sote-palveluista vuotta 2022 koskien.
Parkanon kaupungin vanhat sote-palvelukustannukset vähenevät ja Kihniön kunnan vanhat sote-palvelukustannukset kasvavat.
Edellä mainitulla on merkitystä valtionosuuksiin, sillä kunnilta hyvinvointialueille siirtyvät kustannukset määriteltiin kuntien raportoimien vuosien 2021 ja 2022 tilinpäätöstietojen perusteella.
Kihniön kunnalle sopu Parkanon kanssa tarkoittaa valtionosuuden pienentymistä.
– Tiesimme ennalta, että tämä tulee vaikuttamaan valtionosuuksissa. Tämä ei ollut yllätys, Kihniön kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannu Koivistoinen (ps.) huomauttaa.
Taustalla oli kustannusriita, johon liittyi Parkanon kädenvääntö puolestaan yksityisen palveluntuottajan kanssa.
– Teimme sovintosopimuksen Parkanon kanssa, emmekä riitele kustannuksista, Hannu Koivistoinen (ps.) sanoo.
– Meille tuli siis lisäystä vuoden 2022 sote-kuluihin ja se on nyt sitten vähentävä luku valtionosuuksissa.
Kallis sote-uudistus
Kihniön kunnan kohdalla tilanteen päivittyminen oli negatiivinen, kun parin vuoden takaisten sote-kustannusten lisääntyminen vähensi valtionosuutta.
Vaikka negatiivinen muutos talouteen oli tiedossa, se on silti asia, joka ei pelkällä olankohautuksella mene ohi.
– Tämä aiheuttaa lisähaasteita. Päätimme viime kuussa valtuustossa sopeutusohjelman ensimmäisestä osuudesta, ja jatkoa varmaan seuraa.
Koivistoinen ymmärtää senkin, että yhdeltä jos toiseltakin on rahat loppu – niin kunnilta kuin hyvinvointialueiltakin.
Sote-uudistus ei ole sujunut taloudellisesta näkökulmasta niin suotuisasti kuin oli odotettu aikoinaan. Sote-kustannusten näkökulmasta Koivistoinen arvioi, että uudistuksen seurauksena on varmaan hävitty – ainakin Kihniön kunnassa.
Koivistoinen luottaa siihen, että sote-siirtolaskemia ja valtionosuuksia laskevat tietävät kyllä tasan tarkkaan perusteet, jotta oikeat maksumäärät saadaan selville.
Silti sitä joskus pohtii, mistä tietyt erot lopulta johtuvat, hän myöntää.
Jos vertailee Kihniön kokoisia kuntia keskenään, niin erot kuntien valtionosuuksissa voivat olla hyvinkin suuria, Koivistoinen jatkaa.
”Kiitos Kihniölle sovinnosta”
Nyt päivitetyssä siirtolaskelmassa oikaistaan siis kuntien kustannuksiin liittyvät kertaluontoiset tai takautuvat tilinpäätöserät, jotka muutoin vääristäisivät merkittävästi rahoituksen siirtolaskelmaa ja tätä kautta yksittäisen kunnan tai hyvinvointialueen rahoitusta.
Kesäkuun lopulla valtiovarainministeriö tiedotti, että kokonaisuudessaan kunnilta hyvinvointialueille siirtyvät sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen kustannukset kasvoivat noin 559 000 euroa suuremmiksi oikaisuvaatimusten ja muiden korjausten perusteella.
Tämä oli koko Suomen tilanne, kun eri kuntien plussat ja miinukset lasketaan yhteen, mutta yksittäisten kuntien kohdalla muutokset saattoivat olla isoja.
Parkanon kaupunginhallituksen jäsen Jari Sammatti (ps.) korostaa nyt toteutuvien muutosten merkittävyyttä.
– Sopeutusohjelmienkin kautta olemme pyrkineet turvaamaan palvelumme ja tasapainottamaan haasteita taloudessamme. Nyt aidosti puntaroidaan, mikä on välttämätöntä, missä säästetään ja miten voitaisiin lisätä tulovirtaa, Sammatti painottaa.
– Ei sote-uudistus kivuton Parkanollekaan ole ollut. Totuttiin hyviin palveluihin lähellä ja sillekin muodostui hintansa. Syitä on monia. Kiitos Kihniölle sovinnosta. Jokaisella eurolla on merkitystä.
Hattula toisena
Noin 1 750 asukkaan Kihniön kunnan kohdalla muutos oli siis 95 euron verran miinusmerkkinen asukasta kohti, ja seuraavina tässä vertailussa olivat Hattula (-73 euroa), Rautjärvi (-22 euroa), Luumäki (-20 euroa), Imatra (-19 euroa), Ruokolahti (-17 euroa) ja Lappeenranta (-16 euroa).
Yhteensä Kihniön kohdalla joulu- ja kesäkuun välinen miinusmerkkinen muutos oli noin 167 000 euroa.
Vastaavasti Parkano kuuluikin isoimpiin hyötyjiin, kun valtiovarainministeriö ilmoitti muutoksista kuntien peruspalvelujen valtionosuudessa joulukuun ja kesäkuun välillä.
Asukasta kohti Parkanon valtionosuus kasvoi 54 eurolla asukasta kohti, kun seuraavina suurimpien hyötyjien listalla olivat Siikajoki (+27 euroa) ja Virrat (+ 9 euroa).
Vuodelle 2024 myönnetty hyvinvointialueiden rahoitus on 24,1 miljardia euroa. Vuoden 2024 rahoitus kasvaa koko maan tasolla noin 0,5 miljoonaa euroa siirtyvien kustannusten tarkentumisen johdosta.
Suurimmat miinusmerkkiset
muutokset joulu- ja kesäkuun välillä:
- Lappeenranta -1 144 854 euroa
- Hattula -683 190 euroa
- Imatra -479 793 euroa
- Kihniö -167 377 euroa
- Luumäki -89 737 euroa
- Ruokolahti -83 847 euroa
- Taipalsaari -67 314 euroa
- Rautjärvi -66 603 euroa
- Savitaipale -47 071 euroa
- Parikkala -39 903 euroa
Suurimmat plusmerkkiset muutokset:
- Oulu 1 370 260 euroa
- Helsinki 1 251 659 euroa
- Kuopio 833 096 euroa
- Espoo 586 394 euroa
- Tampere 469 141 euroa
- Vantaa 435 114 euroa
- Turku 377 661 euroa
- Parkano 335 000 euroa
- Jyväskylä 273 645 euroa
- Lahti 226 33 euroa
Isoimmat (miinus)muutokset, euroa per asukas:
- Kihniö, -95 euroa
- Hattula, -75 euroa
- Rautjärvi, -22 euroa
- Luumäki, -20 euroa
- Imatra, -19 euroa
- Ruokolahti, – 17 euroa
- Lappeenranta, -16 euroa
- Taipalsaari -15 euroa
- Savitaipale -14 euroa
- Lemi, -10 euroa
Isoimmat (plus)muutokset, euroa per asukas:
- Parkano, 54 euroa
- Siikajoki, 27 euroa
- Virrat, 9 euroa
- Hanko, 7 euroa
- Kuopio, 7 euroa
- Oulu, 6 euroa
- Siuntio, 3 euroa
- Nurmes, 2 euroa
- Salla, 2 euroa
Lue myös:
Suurella vouhotuksella ajettu Sote-uudistus oli minun mielestäni jo ennakkoon kaikin tavoin ongelmallinen. Nyt todellisuus paljastuu koko karmeudessaan. Lähipalveluja menetetään, sote-kiinteistöjä jää tyhjilleen arvonsa menettäneinä odottamaan purkamisia.
Soteuudistus vie monilta paikkakunnilta ja taajamilta veto-, pito- ja elinvoimaa. Tämän toin selkeästi jo ennakkoon esille, mutta tällaisia mielipiteitä ei haluttu lainkaan kuulla.
Kuka haluaa perustaa yrityksiä paikkakunnille, joilla ei toimi terveyspalvelut? Kuka haluaa muuttaa tällaisille paikkakunnille, vaikka asunnon saisi halvallakin. Miten käy kiinteistöjen arvoille sotepalveluja menettävillä paikkakunnilla?
Ainut varma asia soteuudistuksessa onse, että kaikki maksamme enemmän, kun keskittämisen seurauksina tarvitaan uusien kiinteistöjen rakentamisia ja samaan aikaan toimivat kiinteistöt aivan liiaksi jäävät palvelunsa menettäneillä paikkakunnilla arvottomina odottamaan purkajiaan.
Uusi sotehallinto on myös hallintokustannuksiltaan varsin kallis. Ikävä kyllä joudun esittämään rajua kritiikkiä.
Lauri kirjoittaa SoTesta Totuuden. Nyt on päivänselvää, että SoTen valuviat on korjattava ja sössijät saatava vastuuseen. Kyllä jämpti on niin.