Normiohjauksesta kohti tavoiteohjausta – Kuntaliitto: hallituksen tärkeimmän kuntakenttää kehittävän hankkeen onnistumisessa on kyse paitsi säästöistä, myös luottamuksesta kuntiin
Noin puolet normikevennyksen 200 miljoonan euron säästöpotentiaalista olisi Kuntaliiton mukaan saavutettavissa sivistys- ja hyvinvointitoimialalta. Kuva: Seppo Haavisto
Kuntaliitto on julkaissut kokoavan raportin askelmerkeistä normitalkoissa etenemiseen. Hallitusohjelmaan kuuluva kuntakentän toimintaa sääntelevän normituksen keventäminen sekä kokeilujen mahdollistaminen on Kuntaliiton mukaan tärkein Petteri Orpon (kok.) hallituksen kuntakenttää kehittävä hanke.
Osana hanketta kerättiin ehdotuksia normien keventämiseksi ja kokeilujen järjestämiseksi. Niitä tuli yli kuusisataa. Aiemmin kesällä Kuntaliitto esitteli ehdotusten perusteella keskusteluun 92 kevennettävää normia, joissa on 200 miljoonan euron säästöpotentiaali.
Noin puolet tästä säästötavoitteesta olisi saavutettavissa sivistys- ja hyvinvointitoimialalta. Säästön toteutuminen kuitenkin edellyttää, että jokainen koosteen normiehdotus toteutetaan, tuoreessa raportissa muistutetaan.
Normit ovat keskeisiä lainsäätäjien ja politiikan työkaluja. Kuntaliiton julkaisemassa raportissa muistutetaan, että parhaillaan käynnissä olevista lakihankkeista selviää, että normien keventämisen rinnalla kunnille valmistellaan myös lisää sääntelyä ja tehtäviä. Osa sääntelystä liittyy hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseen, ja osalla lainsäädäntömuutoksista pyritään vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Normit ovatkin jatkuva politiikan keskustelun aihe. Ne nähdään keinona saada muutosta aikaan, mutta ne myös aiheuttavat kustannuksia. Tiukan julkisen talouden ajassa normien keventämisen ohjelman merkitys niin julkisesti kuin myös ministeriöiden ja politiikan tasolla on erittäin tärkeä. Talouden heikkenemisen ja kuntien erilaistumisen vuoksi on ensiarvioisen tärkeää etukäteen arvioida esimerkiksi kokeilulakien kautta. Myös mahdollistavan lainsäädännön roolia sääntelykentässä tulee arvioida, raportissa todetaan.
Kuntiin kohdistuva valtionohjaus ja normit nousivat myös keskeiseen rooliin Kuntaliiton maaliskuussa 2023 julkaisussa selvityksessä kuntien ja valtion välisen epäluottamuksen juurisyitä, raportissa muisteutetaan.
– Kuntien johtajat kokivat, että kuntiin ei luoteta valtionhallinnossa. Tämä näkyy erityisesti tiukkana lainsäädäntönä ja kuntiin kohdistuvana ohjauksena. Kunnat kutsuivat tätä mikromanageeraukseksi, joka ilmenee muun muassa tarkkoina normeina eri palveluiden tuottamistavoista. Kuntajohtajat kokivat toki myös, että erilaisten kuntien tilanteita, arkea ja toimintaympäristöä ei riittävästi tunneta valtionhallinnossa.
Ministeriöt arvioivat ehdotuksia
Normien keventäminen jatkuu seuraavaksi valtiovarainministeriön kyselyiden kautta toimitettujen ideoiden arvioinnilla. Jokaisen ehdotuksen vaikutusten ja toteutuskelpoisuuden arvioinnista vastaa lainsäädännöstään vastuussa oleva sektoriministeriö, joka vastaa kutakin normia käsittelevästä lainsäädännöstä.
Ministeriöissä kevennettäviä normeja arvioitaessa joudutaan punnitsemaan kunnallisen itsehallinnon ja perusoikeuksien välistä suhdetta, Kuntaliitto muistuttaa, ja esittää, että perusoikeuksien osalta harmaalla alueella olevia ehdotuksia olisi mahdollista kokeilla ennen varsinaisen normin keventämistä.
Kuntaliiton raportissa muistutetaan, että vaikka yleinen keskustelu kehysriihen jälkimainingeissa painottuu taloudellisiin säästöihin, hallitusohjelman kirjauksen ja koko normien keventämisen ja kokeiluiden ohjelman suurimpana jatkoaskeleena on tarkastella kuntien uudenlaista ohjausta.
– Normien keventämisen taustalla on siirtyminen tarkasta normiohjauksesta kohti kuntien tavoiteohjausta, jossa kunnille tarkkojen normien sijaan määriteltäisiin yhteiset tavoitteet, joita kohti kunnat saisivat vapaasti valitsemillaan keinoilla määrätyt tehtävät huomioiden pyrkiä. Vaikka tavoiteohjaus on kirjattu hallitusohjelmaan, sen saavuttaminen vaatii merkittäviä muutoksia ja perustavan laatuista kuntien ja valtion välisen yhteistyön kehittämistä. Tälle työlle on mahdollista normien keventämisen kautta asetella ensimmäiset askelmerkit, raportissa todetaan.
Lue Kuntaliiton Tuumasta toimeen -raportti täältä
Aiemmin aiheesta:
