Jo yli 200 ehdotusta kuntien norminpurkuun: Pitääkö kunnan väen valvoa kananmunien pakkaamistakin?
Kuntien ehdotukset normienpurkuun vaihtelevat turhista paperihommista ja raportoinnista luopumiseen ja virkojen kelpoisuusvaatimusten järkeistämiseen, kertoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sini Sallinen. (Kuva: Kuntaliitto)
Hallitusohjelman kirjaus kuntien turhien tehtävien tarkastelusta on saanut kunnat liikkeelle jo nyt, vaikka vastausaikaa on vielä kuukausi. Kunnat ovat lähettäneet jo yli 200 ehdotusta tehtävien karsimisesta. Kehittämispäällikkö Sini Sallinen Kuntaliitosta on tyytyväinen saldoon.
– Ehdotuksia on tullut runsaasti ja tiedän että lisää on vielä tulossa, iloitsee Sallinen.
Kuntien tehtävien karsiminen on ollut esillä jo useamman hallituksen aikana, mutta aina se on jäänyt tärkeämpien asioiden jalkoihin.
– Viimeisimpänä jäätiin odottelemaan soteuudistusta, koska monet tehtävät liittyivät sen alan töihin.
Kuntien ehdotukset vaihtelevat turhista paperihommista ja raportoinnista luopumiseen ja virkojen kelpoisuusvaatimusten järkeistämiseen. Toiveissa on myös karsia töitä, joiden ajautuminen kuntien kontolle on alkujaankin erikoista.
– Minutkin yllätti tämä kananmunapakkaamojen valvominen. EU:n sääntely lähtee siitä, että kananmunapakkaamoja pitää valvoa. Mutta minkälaisen henkilön pitää valvoa? Suomessa on tehty tiukka säädös, että vain kunnan eläinlääkäri kelpaa valvojaksi ja kuten tiedetään, heillä on ihan tarpeeksi muutakin tekemistä, pohtii Sallinen.
Varhaiskasvatuksen raportointi tökkii
Myös varhaiskasvatuksen toimijoilta on tullut toiveita työn järkeistämisestä. Nykyisin laki lähtee siitä, että jokaiselle lapselle on tehtävä oma varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsen vanhempien kanssa käydään keskustelu asiasta, ja raportit toimitetaan kunnan järjestelmiin.
– Riittäisikö se, että suunnitelma tehtäisiin vain lapsille, joilla on tarve erityisen suunnitelman tekoon? Luottaisin varhaiskasvatuksen ammattilaisiin ja heidän arvioonsa siitä, milloin tarvitaan erityistä tukea ja tällainen suunnitelma, sanoo Sallinen.
Toisessa ihmiselämän ääripäässä on sielläkin jätetty kunnan kontolle paljon. Kunnat vastaavat nykylain mukaan vainajan hautauksesta, jos omaiset tai läheiset eivät pysty tai halua sitä tehdä. ”Hautauskäytännöt lähtien vainajan taustojen ja tilanteen selvittämisestä ruumiin säilytykseen ja hautauskorvauksen maksamiseen esimerkiksi vähävaraisten henkilöiden osalta ovat osoittautuneet ongelmallisiksi”, raportoidaan yhdessä aloitteessa.
– Niin. Voisivatko hyvinvointialueet hoitaa sen? heittää Sallinen.
Kelpoisuusvaatimukset kirpaisevat
Useita ehdotuksia on tullut kuntien henkilöstön kelpoisuusvaatimusten keventämisestä. Esimerkiksi kiinteistöinsinööreistä on pulaa, kun koulutusvaatimus lähtee teknillisen korkeakoulun suorittamisesta. Käytännössä varhaiskasvatuksen sosionomilla ei ole mahdollisuutta edetä päiväkodinjohtajan tehtävään, vaikka olisi suorittanut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Sen lisäksi on vielä suoritettava kasvatustieteen maisterin tutkinto.
– Tähän on kaivattu perusteluja, samoin kirjastonjohtajan pätevyysvaatimuksiin, tietää Sallinen.
Myös vaatimus rikosrekisterien tarkistamisesta työllistää kuntia. Kunnan pitää tarkistaa ja odottaa jopa kuukausia kymmenien rikosrekisterien selvittämistä kilpailutusten yhteydessä. ”Voisiko kunnat vapauttaa tarkastustyöstä, joka ei kuitenkaan estä rikollista toimintaa?” kysytään yhdessä ehdotuksessa.
Pysäköintivirhemaksut haluttaisiin sähköistää ja liikennemerkkien luvituksesta luopua yksityisten kiinteistöjen ja teiden osalta. Kaavoitus on täynnä säädöksiä, jotka hidastavat työn etenemistä. Nykyaikaan rantautunut etäopetus on sekin lainsuojatonta toimintaa.
– Se on kuntien näkökulmasta tärkeä, mutta sitä ei ole mainittu laissa opetusmuotona lainkaan. Sitä haluttaisiin kehittää koulujen kurssitarjonnan parantamiseksi.
Normien purkajaisissa riittää siis työtä. Kun viimeksi vuonna 2015 listattiin kuntien tehtäviä, niitä oli noin 700. Määrä lienee kasvanut ja siksi talkoot normien karsimiseksi ovat enemmän kuin ajankohtaiset.
– Nyt toivomme, että asia oikeasti etenisi. Meillä on kunnissa taloudelliset haasteet ja työvoimapula ja jotakin olisi kiireesti tehtävä. Kunnan työntekijät tietävät parhaiten, missä tehdään päällekkäistä ja turhaa työtä ja sille pitäisi nyt antaa arvostusta, päättää Sallinen.
Teksti: Outi Airola
