”Ihmisten sitouttaminen ei ole rakettitiedettä” – Suomen kunnilla on mahdollisuus saada uusia asukkaita ulkomailta
Rasmus Aro puhuu myös älykkäästä sopeutumisesta. Kuntamarkkinoiden aiheena oli väestönkasvu ja maahanmuutto. Kuva: Anssi Kumpula, MDI
MDI:n asiantuntija Rasmus Aro pyörittelee työkseen väkilukutilastoja ja ennusteita. Aro ei kuulosta toivottomalta, vaikka suomalaiskuntien tulevaisuus ei kaikin ajoin näytäkään kovin hyvältä.
MDI:n viime viikolla jukaiseman ennusteen mukaan Suomen väkiluku voi kasvaa 5,9 miljoonaan, jos maahanmuutto on voimakasta. Kunnat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa jo lähtökohtaisesti.
Aro esittelee ennusteitaan Kuntamarkkinoilla. Lisäksi hän on Kuntalehden haastattelussa kiinnostunut tarkastelemaan väestöasioita ihmisen kautta. Hän löytää myös valopilkkuja tai ainakin aktiivisia ratkaisuja. Se on selvää, että Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa selviytyäkseen.
Paljonko Suomeen muutetaan ja paljonko pitäisi muuttaa? Ennusteiden tekeminen on vaikeaa. Sen on todennut myös Tilastokeskus, jonka pääjohtaja Markus Sovala sanoi kesällä X:ssä, että väestöennuste ei ole ennuste, vaan viime vuosien kehitystä kuvaava laskelma.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Myös Rasmus Aro sanoo, että kyse on nimenomaan mallinnuksesta, joka pohjautuu aiempaan kehitykseen. Hän puhuu väestöprojektiosta.
Suomen väestöluku voi jopa pienentyä nykyisestä, jos maahanmuutto jää vähäiseksi. Väestö harvenee ennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä valtaosassa maata joka tapauksessa. Esimerkiksi korkeankin maahanmuuton ennusteen mukaan väestö pienenee 80 prosentissa kunnista.
Erityisen raju väestön pieneneminen on edessä kunnissa, joissa kuolleita on jo nyt enemmän kuin syntyneitä.
Puolessa Suomen kunnista väki vähenee, kuolleita on enemmän kuin syntyneitä ja nuoret muuttavat pois eivätkä palaa. Tässäkin tilanteessa auttaa, jos muuttovoittoa syntyy.
– Hyviä esimerkkejä löytyy esimerkiksi Lapin kunnista Muoniosta ja Enontekiöstä. Väestö vähenee, mutta ne saavat muuttovoittoa erityisesti pääkaupungista. Tämä loiventaa väestön supistumistahtia.
Pohjanmaalle on muutettu ennenkin
Maahanmuuton näkökulmasta löytyy hyviä esimerkkejä vaikkapa Pohjanmaalta. Väestö vähenee, mutta kuntiin muutetaan ulkomailta. Tosin samaan aikaan pohjalaiskunnista nuoret muuttavat Ruotsiin opiskelemaan ja töihin.
Väestötilastoissa länsisuomalaiset Luodon ja Pietarsaaren kunnat erottuvat. Luodossa eli ruotsinkieliseltä nimeltään Larsmossa asiaan on uskontososiologinen selitys. Kaksikieliseen merenrantakaupunkiin Pietarsaareen (Jakobstad) muutetaan.
– Hyvä esimerkki pienestä kaupungista. Ei valtavaa kasvua, mutta ennakoidaan pikkuisen kasvua. Alueella on jo pitkään ollut maahanmuuttoa.
Rasmus Aro kuvaileekin muuttoliikettä vähän kuin itseään toteuttavana yhtälönä. Mihin on ennestään kohdistunut maahanmuuttoa, kohdistuu maahanmuuttoa.
– Jos on totuttu kansainvälistymisprosessiin, on valmiiksi prosesseja. Muuttajat eivät kohtaa syrjintää ainakaan niin paljon kuin jossain muualla, päästään kiinni työelämään, yhteisön asenne on myönteinen.
Ihmiset haluavat olla osallisia
Tieto maahanmuuttajaystävällisestä kunnasta ei synny ainakaan pelkästään kunnan virallisen viestinnän kautta. Tulijat saavat vaikuttavaa tietoa myös muita reittejä pitkin.
Kun ihmiset tekevät päätökset asuinpaikkavalinnoista, sisältyy siihen pohdintaa, missä on hyvän elämän edellytyksiä. Sellaiseen paikkaan ei haluta, jossa on vaikea päästä osalliseksi elämästä.
– Jos alueella asuu jo paljon maahanmuuttajia, saadaan tietoa ”epäformaalin” tiedon kautta, sukulaisilta tai samoista taustoista olevien kautta.
Osassa kuntia vieraskielisiä on todella vähän, kun taas pääkaupunkiseudulla yli viidesosa väestöstä on vieraskielisiä. Yksittäisissä kaupunginosissa yli puolet väestöstä on vieraskielisiä.
Vieraskielisten kasvua suurissa kaupungeissa selittää etenkin maahanmuuton kohdentuminen. Pääkaupunkiseudulla myös maan sisäinen muuttoliike kasvattaa vieraskielisten määrää. Alueen korkea vieraskielisten osuus lisää alueen houkuttelevuutta entisestään.
Paikkakunta on Rasmus Aron näkemyksen mukaan houkuttelevampi, jos siellä asuu ennestään maahanmuuttajia. On vaikea olla ensimmäinen.
Vieraskielisten osuus korostuu myös suurissa kaupungeissa sekä etenkin osissa Pohjanmaata. Tuleva jakauma on muodostumassa myös hyvin epätasaiseksi, jos maahanmuuton ja maan sisällä tapahtuva muuttoliike jatkuu keskittyvänä.
Tarvitaan muutakin kuin kuntien toimia
MDI:n asiantuntija muistuttaa, että pelkät kunnan toimet eivät riitä, kun tulijoiden halutaan viihtyvän. Kunnan on yksin vaikea ratkaista asioita. Tarvitaan ainakin yritykset ja paikallisyhteisö mukaan.
– Miksi ihmiset vaihtavat asuinpaikkaa? Koetaanko se paikaksi, jos ei ole kuuluvuuden tunnetta? Ajan mittaan ihmisillä alkaa olla sosiaalisia kontakteja, tulee side paikkaan ja sillä on merkitystä asuinpaikan valintaan. Sosiaalisilla seikoilla on tosi iso merkitys. Kyseessä on yhteisölähtöinen asia ja se kumpuaa laajemmasta paikallisyhteisöasiasta.
Rasmus Aron mielestä tärkeä viesti ihmisille on sellainen, että syrjintää ei hyväksytä, että ihmiset pääsevät osallisiksi ja voivat kotoutua. On kyse yksilöistä, yrityksistä ja kolmannesta sektorista. Kunta luo edellytyksiä:
– Joka kunnassa tulee pohtia ja myös kriittisesti, ollaanko oikeasti vastaanottavainen kunta, jossa on oikeasti hyvä elää. On helppo muodostaa korulauseita, mutta mitä oikeasti käytännössä tapahtuu.
Kysymys on ihmisistä
Suomessa puhutaan paljon työvoimapulasta ja resursseista. Aro tuo esiin erilaisia näkökulmia aloittaen pitovoimasta ja kovista tekijöistä: onko elinkeinomahdollisuuksia, päästäänkö kiinni oikeaa osaamista vastaaviin töihin. On vaikea työllistyä, jos ei osata natiivin tasoista suomea. Ei ole helppoa löytää työtä, jossa kielellä ei ole merkitystä.
– Kun puhutaan työvoimasta, täytyisi muistaa, että puhutaan ihmisistä. Täytyy panostaa kotoutumisen edellytyksen luomiseen ja hyvän elämän rakentamiseen. Lukujen takana on ihmisiä, perheitä. On hyvä miettiä, miten muutto hyödyttää näitä ihmisiä, muuten langetaan ansaan. Kansallinen maahanmuuttokeskustelu pyörii näiden narratiivien ympärillä.
Väestöennusteiden asiantuntija sanoo, ettei hänellä itsellään ole viisasten kiveä.
– Mutta on meillä ihan hyvä ymmärrys, mikä sitoo ihmisiä paikkoihin ja mitä voidaan käytännössä tehdä. Se ei ole mitään rakettitiedettä. Se vaatii kuitenkin myös rahaa ja halua investoida. Suomi on osoittanut olevansa houkutteleva kohde aktiiviselle maahanmuutolle, mutta ei tarkoita, että olisi tulevaisuudessa.
Älykästä sopeutumista
Rasmus Aro puhuu myös älykkäästä sopeutumisesta. Se tarkoittaa sitä, että väestön vähentyessä tunnistetaan ja hyväksytään asia ja lähdetään kehittämään asioita uudelta pohjalta.
– Että väestö vähenee, ei tarkoita, ettei alue voisi olla hyvä paikka asua. Jos ei reagoida ja pannaan pää pensaaseen, heikennetään pitkän aikavälin kehitystä.
Aro muistuttaa, että innovaatioita ei synny, jos tulevaa ei kehitetä realiteettien pohjalta.
– Vastuullista politiikkaa on tehdä myös ikäviä päätöksiä, jos ne ovat perusteltuja.
Lue myös:
