Sadan päivän päästä kunnat ottavat vetovastuun työvoimapalveluista
Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa. Valtion työ- ja elinkeinotoimistot eli TE-toimistot lakkautetaan. Kuva: Ville Miettinen
– Nyt toteutuva historiallinen uudistus vahvistaa kuntien monipuolisia peruspalveluja entisestään ja tuo kunnille toivottuja työkaluja työllisyyden edistämiseen, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina arvioi.
– Uudistus tuo palvelut lähemmäs kuntalaisia, mikä lisää työvoimapalvelujen saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Kaikki nämä tekijät yhdessä tukevat työntekijöiden nopeamman työllistymisen tavoitetta sekä edistävät työllisyyden lisäksi koko alueen elinvoimaa, Reina jatkaa Kuntaliiton tiedotteen mukaan.
Järjestämisvastuun siirto valtiolta kunnille on hyvin mittava uudistus. Henkilöasiakkaiden rinnalla tärkeänä kohderyhmänä uudistuksessa ovat myös yritysasiakkaat.
Työvoimapalvelujen avulla sekä henkilö- että yritysasiakkaat saavat neuvontaa ja ohjausta työnhakuun ja työntekijöiden rekrytointiin sekä osaamisen kehittämiseen.
Vuoden 2025 alussa astuu voimaan myös uusi kotoutumislaki, jonka mukana kunnille tulee kokonaisvastuu myös kotoutumisen edistämisestä. Kotoutumispalvelut ovat maahanmuuttajille suunnattuja palveluja, joilla edistetään heidän kotoutumistaan Suomeen.
Miksi TE-palvelut siirretään kuntiin?
Uudistus tuo palvelut lähemmäs asiakkaita, Kuntaliiton tiedotteessa kerrotaan.
Jatkossa saman katon alta löytyvät esimerkiksi kunnan koulutuspalvelujen, elinkeinopalvelujen ja yhdyskuntarakentamisen lisäksi myös työvoimapalvelut.
– Uudistuksen tavoitteena ei ole vain siirtää palveluja ja henkilöstöä valtiolta kunnille, vaan kehittää työvoimapalveluita entistä vaikuttavammaksi esimerkiksi suuntaamalla ammatillista koulutusta tukemaan paremmin alueen työllisyyttä ja yritysten tarpeita, edistämällä sekä kotoutumisen roolia työllisyyden hoidossa että kuntien roolia osaajien aktiivisessa houkuttelussa, tarvittaessa maan rajojen ulkopuolelta, Reina sano.
Kunnat tuntevat asukkaansa ja elinkeinoelämänsä parhaiten, mikä mahdollistaa paikallisiin tarpeisiin sopivien ja yksilöllisesti räätälöityjen palvelujen toteuttamisen, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg lisää.
– Uudistus on mahdollisuus tehdä asioita uudella tavalla.
Loppukiri on alkanut
Tänään 23.9. on jäljellä 100 päivää starttiin ja järjestämisvastuun siirtoon.
– Valmistelun aikataulu on ollut tiukka, mutta valmistelu on edennyt kunnissa ja alueilla hyvässä yhteistyössä ja aikataulussa. Valmisteluissa on pyritty huomioimaan kaikki mahdolliset osatekijät, Erja Lindberg näkee.
Kunnissa uudistus nähdään vahvasti mahdollisuutena edistää paikallista elinvoimaa, mikä puolestaan vahvistaa kuntien veto- ja pitovoimaa.
– Työllisyysalueet ovat kertoneet esimerkiksi vakituisten palvelupisteiden, mutta myös esim. erilaisten etä- ja digipalvelujen sekä tarpeen mukaisen pop up-palvelun toteuttamisesta eli hyvin moninaisista tavoista toteuttaa asiakaslähtöisiä työvoimapalveluja. Lindberg jatkaa.
Miten työ tai sen tekijät jatkossa kohtaavat?
Suomeen muodostuu uudistuksen myötä 45 työllisyysaluetta, jotka vastaavat vuoden 2025 alusta työvoimapalveluiden järjestämisestä hallinnollisesti.
Suurin osa alueista järjestää palvelunsa vastuukuntamallilla, neljä kuntaa järjestää palvelunsa itse ja kaksi aluetta kuntayhtymämallilla.
Huolimatta TE-palveluiden hallinnollisesta järjestämisestä ja työllisyysalueiden rakenteista, asukkaat voivat jatkossa kääntyä oman kunnan puoleen työvoimapalveluihin liittyvissä kysymyksissä samaan tapaan, kuin etsiessään esimerkiksi teknisiä palveluja tai tietoa päivähoitopaikasta.
Lisäksi Kuntaliiton tiedotteessa huomautetaan, että omasta kunnasta saa minimissään ohjausta ja neuvontaa.
Lue myös:
