Jos johonkin, niin juuri tähän kannattaa vastata, vinkkaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom – Kuntapäättäjätutkimus 2024 on kuntien asialla
Kuntapäättäjätutkimus on monin tavoin palkitseva, Marienne Pekola-Sjöblom vahvistaa. Aktiivisimmat kunnat palkitaan, hän lupaa. Kuva: Kuntaliitto
Jo 1990-luvulta lähtien toteutunut Kuntapäättäjätutkimus on vertaistensa joukossa juuri se, johon luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden kannattaa panostaa.
Kerran valtuustokaudessa toteutuva tutkimus tarjoaa nimensä mukaisesti tietoa kuntapäättäjille, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom lisää.
Kunta- ja aluevaalit pidetään yhtä aikaa huhtikuussa 2025. Tutkimus tarjoaa tärkeää tietoa vaaleihin valmistautuville, muun muassa niille, jotka pohtivat ehdokkaaksi asettautumista.
– Tästä saa tutkittua tietoa luottamushenkilöiden työstä, esimerkiksi ajankäytöstä tai siitä, mitkä asiat edesauttavat tai jarruttavat ihmisten asettumista kuntavaaliehdokkaaksi.
Kuntapäättäjäkysely antaa mahdollisuuden kertoa mielipiteensä kunnallisen päätöksenteon keskeisistä haasteista ja tulevan valtuustokauden teemoista.
Kysely auttaa ymmärtämään, miten kuntakenttä ja paikallisdemokratia voivat kansallisesti katsottuna.
Kunnan johtoryhmän jäsenet sekä kunnan luottamushenkilöt saavat kyselyn pian käsiinsä, jos se ei ole jo tullut. Vastausaikaa on lokakuun 11. päivään asti.
– Ensimmäisiä tuloksia julkistetaan jo loppuvuoden aikana.
Näin Kuntapäättäjätutkimus 2024 palvelee kunta- ja aluevaaleja tuottamalla hyvissä ajoin tietoa muun muassa vaalikeskusteluihin.
Ilmapiiri vaikuttaa päätöksentekoon
Tämä on tutkimus, johon Kuntaliitossa on erityisesti haluttu panostaa, Pekola-Sjöblom jatkaa.
– Jo vuonna 1995 tehtiin vastaava tutkimus.
Ajankohtaisten ja päivittyneiden teemojen lisäksi tutkimuksessa on myös toistuvaa, mikä mahdollistaa kehityksen seurannan vuosikymmenestä toiseen.
– Jo alusta alkaen on kysytty esimerkiksi, millainen ilmapiiri on eri toimijoiden välillä ja minkälaista vaikutusvaltaa eri tahoilla on.
Ilmapiirin laatu ei ole heitellyt suuntaan tai toiseen kansallisesti arvioituna kunnallisessa päätöksenteossa. Yksittäisissä kunnissa ilmapiiri on voinut toisinaan jopa romahtaa. Isoja ja vastaavankokoisia muutoksia on voinut tapahtua ilmapiirissä myös parempaan suuntaan, tutkimuspäällikkö lisää.
– Ilmapiirin selkeän heikentymisen syyt pystytään yleensä helposti tunnistamaan. Tällaiset tulokset heijastelevat usein kuntien ajankohtaisia haasteita.
Lohdullista on huomata, että käänne positiiviseen suuntaan tapahtuu, kun ilmapiiriä heikentänyt tilanne on rauhoittunut.
Palkintoa kohti
Kuntapäättäjätutkimus 2024 poikkeaa edellisistä siten, että sitä koskevat kyselyt on lähetty nyt kaikkiin Manner-Suomen kuntiin.
Mukana on 43 kuntaa niin kutsuttuna kohdejoukkona, jonka kautta varmistetaan, että vastaajia saadaan varmasti tasaisesti eri kokoisista kunnista ja eri puolilta Suomea.
– Tämän vuoden kohdejoukossa on paljon kuntia, jotka ovat olleet mukana keväällä tehdyssä Kuntalaistutkimuksessa sekä Kuntapäättäjätutkimuksessa vuonna 2020.
Poikkeuksellisen laajasti nyt jaettava Kuntapäättäjätutkimus on monin tavoin palkitseva, Pekola-Sjöblom vahvistaa.
– Aktiivisimmat kunnat palkitaan, hän lupaa.
Vielä ei tiedetä, tai ainakaan ei paljasteta minkälaisia palkintoja jaetaan, mutta joka tapauksessa palkintoja on luvassa, joten senkin takia kannattaa vastata ja kannustaa samaan hommaan muita kunnan päättäjiä.
– Lisäksi kannustamme kuntia haastamaan toisiakin kuntia vastaamaan.
Sähköpostilla lähetettävään kyselyyn vastaamiseen kannattaa varata aikaa noin 15–20 minuuttia.
– Vastaamalla voit vaikuttaa siihen, miten kuntakentän ääni kuuluu valtakunnallisessa päätöksenteossa ja miten kuntasi toimintaedellytyksiä voidaan parantaa.
Lue myös:
