”Surullisin kuolema, mitä olen nähnyt, on kuolema nälästä” – Todistus Pohjois-Korean kauheuksista herkisti kansanedustaja Peter Östmanin puhumaan demokratiaa uhkaavista ilmiöistä Suomessa
Kim Kyung-Soon kertoi tulkin avulla, että hän sai vain vähän vettä ja ruokaa ollessaan 120 päivää vankilassa Pohjois-Koreassa. Kuva: Jouni Lampinen
Uskonnonvapautta on se, että uskostaan saa puhua pelkäämättä.
Tätä painotti kansanedustaja Peter Östman (kd.) viime keskiviikkona Pikkuparlamentissa Helsingissä.
Östman oli puhujana tapahtumassa, jonka päävieraana oli Pohjois-Koreassa syntynyt ja kasvanut Kim Kyung-Soon.
Kyung-Soon kertoi, miten hän oli hengenvaarassa uskonsa takia ja karkasi siksi aikuisiällä Pohjois-Koreasta Kiinan ja Myanmarin kautta Etelä-Koreaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kyung-Soon puheenvuoron jälkeen Östman kiitti eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmää sekä kansainvälistä avustusjärjestöä Open Doorsia tilaisuuden järjestämisestä.
Pohjois-Korea on uskonnonvapauden näkökulmasta hyvin poikkeuksellinen maa.
Joka tapauksessa kaikissa maissa, myös Suomessa, on tärkeää edistää aktiivisesti uskonnonvapautta, Östman pohti.
– Uskonnon- ja sananvapauden tilaa on jatkuvasti tutkittava ja tarkasteltava. Usein juuri tiedon lisääminen on keskeistä.
– Kansanedustajat tarvitsevat tietoa uskonnonvapauden tilasta sekä vakaumuksensa tähden vainotuista.
”Erittäin hämmentävää”
Kuntalehdelle Östman tarkentaa, että myös kuntapäättäjien on hyvä ottaa selvää, missä mennään laajemmin ja paikallisestikin uskonnonvapauden suhteen.
Suomessa esimerkiksi kristitty joutuu yhä tarkemmin punnitsemaan, mitä ja miten sanoo asiansa – ettei vaikkapa sanoisi jotain, mistä joutuu ikävän huomion kohteeksi.
– Tämän päivän Suomessa on tapahtunut raju kulttuurinen muutos. Nykyään sitä pidetään epätavanomaisena, että kuntakentässä, esimerkiksi koululaitoksissa, puhutaan kristinuskosta.
– Vaikka Suomi on kristitty maa, niin siitä huolimatta, joissakin tilanteissa voidaan ihmetellä, että vietetään erilaisia kristillisyyteen liittyviä juhlia. Tämä on erittäin hämmentävää.
Ajankohtaisia asioita
Pikkuparlamentissa Östman kiitti Kyung-Soonia rohkean todistuksen jakamisesta.
Östman muistutti, miten historiankin varrella kristityt ovat saaneet pelätä henkensä puolesta, koska he uskovat Jumalaan.
Eikä Pohjois-Korea ole ainoa maa, jossa kristitty saa pelätä henkensä puolesta tänäkin päivänä.
Suomessa ei ainakaan toistaiseksi tarvitse pelätä vastaavaa.
Samaan aikaan on hyvä pohtia uskonnonvapautta koskevia ilmiöitä, jotka vaikuttavat eri maissa, myös Suomessa.
– Elämme ajassa, jossa uskonnon- ja omantunnonvapauskysymysten merkitys on kasvussa niin Suomessa kuin maailmallakin.
– Uskonnonvapaus ei ole vain perusoikeus. Se on keskeinen osa demokraattista yhteiskuntaa.
Uskossa yhdistävää voimaa
Kristillisdemokraatit on puolue, jossa Raamattuun suhtaudutaan avoimen myönteisesti. Tämä ajoittain käännetään julkisessa keskustelussa negatiiviseksi asiaksi, Östman arvioi.
Hän huomauttaa, että uskonnonvapaus yhdistää erilaisia ihmisiä.
– Yhteiskunnan kehitys, sanan- ja uskonnonvapaus, ne kulkevat käsi kädessä. Uskonnonvapaus edistää rauhaa ja ymmärrystä erilaisten kulttuurien ja uskontojen välillä.
– Kun ihmiset voivat elää omaa uskoaan todeksi ja toisiaan kunnioittaen, niin syntyy ympäristö, jossa vuoropuhelu ja yhteistyö ovat mahdollisia,
Uskonnonvapauden rajoitukset tulevat harvoin selkeästi tunnistettavassa asussa, Östman lisää.
– Yritykset rajoittaa sanan- ja uskonnonvapautta kiedotaan usein sinänsä hyvältä kuulostaviin lakiesityksiin.
”Pahenee koko ajan”
Kim Kyung-Soon kertoi Helsingissä vieraillessaan, että ihmisoikeustilanne on Pohjois-Koreassa paha ja se pahenee koko ajan.
Tilanne oli jo tosi paha parikymmentä vuotta sitten, kun hän karkasi Pohjois-Koreasta.
Jo silloin oli iso riski, että yritys karata maasta pois johtaa kuolemaan, mutta tänä päivänä tilanne on vielä vaikeampi.
– Siihen on tosi monia syitä, miksi nyt on vaikeampi lähteä pois Pohjois-Koreasta.
Kim Kyung-Soon ei ole hänen alkuperäinen nimensä.
Hän otti nykyisen nimensä käyttöön Etelä-Koreassa.
Kim Kyung-Soon kertoo joutuneensa vuonna 2003 tammikuussa vankilaan Pohjois-Koreassa. Hän oli vankilassa 120 päivää. Vankilakokemukset olivat tosi rajuja, mies kertoi medialle järjestetyssä tilaisuudessa keskiviikkopäivänä.
– Surullisin kuolema, mitä olen nähnyt, on kuolema nälästä.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministerinä toimiva Sari Essayah piipahti tilaisuudessa tervehtimässä Kim Kyung-Soonia. Kyung-Soon toivoi, että hänen kasvojaan ei kuvata. Kyung-Soon pelkää, mitä Pohjois-Korea voisi tehdä hänelle tai hänen läheisilleen. Kuva: Jouni Lampinen
”Oltiin hengissä”
Ei ollut vankilan ulkopuolellakaan helppoa.
Kim Kyung-Soon kertoi joutuneen vankila-ajan jälkeen vaimonsa kanssa eräänlaiseen kyläoikeudenkäyntiin.
– Siellä kylän tuomiossa, jos olisi päätetty kuolemantuomiosta, yksi olisi voinut nousta ylös ja tappaa meidät saman tien paikan päällä.
Onneksi kukaan ei vaatinut kuolemaa, Kim Kyung-Soon muisteli.
– Me oltiin hengissä ja meidät vietiin vuorialueelle.
Pariskunta oli alkeellisissa oloissa Pohjois-Korean, Kiinan ja Venäjän rajaseudulla, kunnes he karkasivat Kiinan puolelle. Kiinakaan ei ollut heille turvapaikka, vaan vasta Etelä-Koreassa asiat loksahtivat paremmin paikoilleen.
Ei silti, ei uudessa maassakaan eläminen ollut aluksi helppoa.
– Oli vaikeaa jopa kommunikoida, vaikka ollaan samaa kansaa. Meillä (Pohjois-Korealla ja Etelä-Korealla) on todella erilainen kulttuuri, elämäntapa.
– Mutta menin yliopistoon Etelä-Koreassa. Olin kaksikymppisten eteläkorealaisten kanssa ja he auttoivat minua sopeutumaan uuteen maahan.
Kansanedustajat kuuntelivat Kim Kyung-Soonia viime keskiviikkona. Paikalla olivat eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmän puheenjohtaja Pekka Aittakumpu (kesk.) ja kansanedustaja Peter Östman (kd.). Heillä molemmilla oli myös oma lyhyt puheenvuoro tilaisuuden aikana. Kuva: Jouni Lampinen
Lue myös:
