Perusopetukseen tulossa isoin muutos vuosikymmeniin – riittävätkö eurot ja opettajat?
Hallitusohjelmassa halutaan turvata kaikille oppilaille riittävä tuki ja samalla vähentää opettajien hallinnollista taakkaa. Kuva: Heli Sorjonen
Oppimisen tuen uudistuksessa on paljon hyviä aineksia, mutta kunnissa epäillään, kuinka se saadaan käytännössä toimimaan. Euromäärät eivät vaikuta riittäviltä, ja erityisopettajia tarvittaisiin nopeasti lisää.
– Kyseessä on isoin perusopetuksen muutos moneen vuosikymmeneen, mistään pikkujutusta ei todellakaan ole kyse.
Näin kommentoi Juha Nurmi, Espoon suomenkielisen perusopetuksen johtaja. Hän viittaa kommentillaan oppimisen tuen uudistukseen, jonka on tarkoitus tulla voimaan ja käytäntöön ensi syksystä alkaen.
Uudistus mullistaa koko oppimisen tuen järjestelmän.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Taustalla on paljon hyviä ajatuksia. Opettajat ovat kokeneet nykyisen kolmiportaisen mallin byrokraattiseksi ja aikaa vieväksi hallinnolliseksi järjestelmäksi.
Hallitusohjelmassa halutaan turvata kaikille oppilaille riittävä tuki ja samalla vähentää opettajien hallinnollista taakkaa. Lapsia ei enää luokiteltaisi jäykästi eri portaiden mukaan, vaan jokainen saisi juuri sellaista tukea kuin tarvitsee.
Tuen muotoja yhtenäistetään ja selkiytetään. Oppilaan tulee jatkossa saada tukea oppimiseensa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Lakiesityksen mukaan tavallisessa luokassa saa olla enintään viisi oppilasta, jotka saavat erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta pienryhmässä.
Tukea mahdollisimman varhain
Opettajat kertovat, että tuki ei ole nykyisellään riittävää. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) mukaan noin 40 prosenttia opettajista kokee, ettei nykyisillä käytänteillä ja järjestelyillä onnistuta tukemaan riittävästi oppilaan oppimista tai ehkäisemään oppilaan tuen tarpeen muuttumista pysyväksi.
Karvi julkisti tulokset lokakuun lopussa.
Nurmi kannattaa ajatusta, että oppilaita tuetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa heidän omassa koulussaan. Joillekin opettajille inkluusio – tuen tuominen tavallisiin luokkiin – on kuin kirosana.
– Silloin taustalla on ajatus siitä, että opettaja jätetään yksin opettamaan liian isoa joukkoa moninaisia oppilaita.
Jos lakiesityksen taustalla olevat ajatukset toteutuvat, luokissa on riittävästi päteviä ammattilaisia eikä lapsia siirretä kauemmas erityisluokkiin.
Optimistinen käsitys kuluista
Sitten seuraa joukko mutta-sanoja. Perusopetuksen tuen uudistus rahoitetaan valtiovarainministeriön peruspalvelujen valtionosuuden kautta. Siis samaisen valtionosuuden, jonka uudistusta on lykätty eteenpäin.
Kuutoskaupunkeja (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu) eurojen riittävyys on arveluttanut. Ne ovat tehneet yhteisen laskelman ja toimittaneet sen eduskunnan sivistysvaliokunnalle.
Laskelman mukaan kustannukset olisivat pelkästään kuutoskaupungeissa 15–30 miljoonaa euroa. Lakiesityksessä muutokseen on varattu kaikille kunnille yhteensä 9 miljoonaa euroa.
Nurmi kertoo, että kuutoskaupunkien laskelma tehtiin ennen esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteluonnoksien julkaisua. Luonnokset julkaistiin 18.11.2024.
Nurmen mukaan on edelleen vaikeaa arvioida, kuinka hyvin eurot saadaan riittämään tai kuinka paljon kunnille on jäämässä kurottavaa.
– Joka tapauksessa ohjaamme Espoossa budjettipäätöksellä valtiolta tulevat tuen rahat suoraan oppimisen tuen uudistukseen, kunnan yleiseen kirstuun summaa ei jätetä.
Tarkennuksia tarvitaan
Valtakunnallisesti on laskettu, että 76 prosenttia nykyisen tehostetun tuen oppilaista olisi uudistuksen oppilaskohtaisen tuen oppilaita.
Nurmen mukaan tarvitaan vielä tarkennuksia sääntöön, jonka mukaan tavallisessa luokassa saa olla enintään viisi erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta saavaa oppilasta. Ilman tarkennuksia ei kustannuksia ja lisähenkilöstön tarvetta pysty kunnolla laskemaan.
Helsingin Sanomien saamien tietojen mukaan hallitus haluaakin nyt muuttaa esitystä uudella kirjauksella niin, että oppilaan pitää päätöksensä mukaan saada tukea nimenomaan pienryhmässä. Esimerkiksi osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeessa olevia ei mitoitukseen laskettaisi, jolloin heitä voisi olla luokassa kuinka paljon vain.
Kuutoskaupungit korostivat omassa kannanotossaan, että uudistuksesta tulevat kustannukset on joka tapauksessa korvattava täysimääräisesti.
Väheneekö hallinnollinen työ?
Eurojen lisäksi huolena on erityisopettajien ja erityisluokan opettajien riittävyys. Hallituksen mukaan uudistusta varten tarvittaisiin lisää 150 ammattilaista, mutta esimerkiksi Helsinki on arvioinut yksistään tarvitsevansa 180 erityisopettajaa lisää.
Nurmi on pohtinut, onko hallinnollinen työkään vähenemässä. Tätä hallitus lupaili ja laski sen kautta tulevia kustannusten säästöjä.
– Jos laskelmissa käytetyt 76 prosenttia nykyisistä tehostetun tuen oppilaista siirtyy oppilaskohtaisen tuen piiriin, heistä jokaisesta pitää tehdä oma hallinnollinen päätöksensä. Tilanne ei kuulosta byrokratian vähentämiseltä, koska tällä hetkellä ei perusopetuksessa ole tarvinnut tehdä hallintopäätöstä tehostetun tuen oppilaista.
Myös Kuntaliitto on älähtänyt hallinnollisen työn kustannuksista.
– Lakiesityksessä on arveltu, että kunnissa syntyy säästöä siitä, että hallinnollinen työ tuen asiakirjojen määrän osalta kevenee. Kun säännöksiä reilu kymmenen vuotta sitten erityisopetuksen järjestämiseksi muutettiin, ei uudistuksen katsottu aiheuttavan tämänkaltaisia kustannuksia. Nyt hallinnollisen työn kevenemiselle on asetettu hintalappu, jonka verukkeena rahoitusta leikataan, Kuntaliitto on kommentoinut.
Plussaa yhteisopettajuudesta
Nurmi pitää uudistuksessa hyvänä puolena sitä, että opettajien yhteistyö tulee lisääntymään. Kaikissa kouluissa ei ole tiloja jakaa ryhmiä pienemmiksi, mutta samassa luokassa voi olla useampi ammattilainen.
– Sekä valtakunnallisesti että Espoossa on huomattu, että opettajien yhteistyö parantaa oppimistuloksia ja opettajien työhyvinvointia. Tässä mielessä uudistus tuo toivottua muutosta.
Karvin mukaan kolmannes opettajista on laskenut rimaa koko ryhmällä, jotta koko luokalle voidaan opettaa edes aivan perusasiat.
– Jos uudistuksessa onnistuttaisiin, tulisi stoppi riman laskemiselle, Nurmi sanoo.
Opetushallitus pyytää lausuntoja oppimisen ja esiopetukseen osallistumisen tuen sekä perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuen päivitetyistä opetussuunnitelmien perusteluonnoksista. Lausunnoille on aikaa 9.12.2024 asti.
Lue myös:
