Tuottajalta: Siis oikeasti, myös päättäjät ovat ihmisiä

Tekee mieli edelleen uskoa siihen, että politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Siksi vaalit kuuluvat meille kaikille. Osa äänestää, osa on ehdokkaana ja joidenkin roolina ovat molemmat mainitut. Jos yhtään mietitte siellä kotona, että tekisi mieli ehdokkaaksi, niin ryhtykää! Suomi tarvitsee hyviä päättäjiä.

Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestetään sekä kuntavaalit että aluevaalit yhtä aikaa. Osa ehdokkaista ja tulevista valituistakin on samoja. Vaikka kunta- ja aluepäättäjät ovat monesti omien alojensa ammattilaisia, eivät he välttämättä ole kunnallisen päätöksenteon spesialisteja. Siksi luottamustehtävät eivät ole helppoja.

Mikä motivoi luottamushenkilöitä ehdolle kuntavaaleissa, ja mitkä tekijät vähentävät halukkuutta hoitaa luottamustehtäviä? Tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta selviävät 1700 luottamushenkilön ja johtavan viranhaltijan näkemykset luottamushenkilötyöstä. 

Yli puolet  kyselyyn vastanneista ja tällä hetkellä toimivista kunnan- ja kaupunginvaltuutetuista aikoo asettua ehdolle kevään 2025 kuntavaaleissa. Kuntapäättäjätutkimuksen vastaajajoukosta 67 prosenttia arvioi, että ei aio asettua ehdolle aluevaaleissa.

Ihmisten kiinnostusta paikallispolitiikkaan motivoivat erilaiset asiat. Kunnan päätöksentekokulttuuri on yksi tärkeimmistä asioista, joka lisää halukkuutta ehdokkaaksi. ”Hyvä päätöksentekokulttuuri voi toimia houkuttimena uusille ehdokkaille ja vahvistaa luottamusta paikallispolitiikkaan”, arvioi Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen Kuntaliiton tiedotteessa.

Suomalaiset haluavat olla mukana paikallispolitiikassa, mutta on havaittavissa myös niitä syitä, jotka estävät ehdokkuuden. Suurin tekijä on yksityiselämä ja kuormitus.  

On realistista arvioida sitä, riittääkö aika, jos ehdokkuus päättyy valituksi tulemiseen. Myös rivivaltuutetun työ vie aikaa, kun päätettäväksi tuleviin asioihin pitää perehtyä, keskustella ja arvioida. Valtuustoihin ei tarvita ihmisiä, jotka kokouksen jälkeen sanovat, etteivät ymmärtäneet, mitä päättivät. Kysymykset esitetään etukäteen ja vaikka kokouksessa. Se on vastuullista toimintaa.

Valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat saavat varmasti vapaa-aikansa kulumaan kunnan asioita hoitaessa. Vain harva hallituksen puheenjohtaja tekee sitä palkallisena kokopäivätyönä vaikka varmasti monessa isommassa kaupungissa tehtävä on hyvin työläs.

Tarkoitus on tietysti, että luottamustehtävätkin ovat ihmisen kokoisia töitä.

Mitä sitten kuntalaiset ajattelevat päättäjistään? Tutkimuksen mukaan kuntalaisten luottamus päätöksentekoon vahvistuu, kun kuntalaiset kokevat, että heidän mielipiteensä otetaan huomioon ja että se on avointa.  Tulevat kuntavaalit ovat keskeisessä roolissa luottamuksen vahvistamisessa. Avoin, vuorovaikutteinen ja osallistava päätöksenteko on välttämätöntä, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom arvioi.

Välillä poliittinen keskustelu niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti on repivää ja jopa epäkunnioittavaa. On ymmärrettävää, että ilmapiiri vaikuttaa. Valtuustojen yhteiset pelisäännöt ovat tärkeitä: mitä ja miten puhutaan.

Siis oikeasti. Myös päättäjät ovat ihmisiä, joihin sattuu, kun some täyttyy kiukusta ja kritiikistä. Joskus on vaikea löytää rakentavaa yhteistyötä paikallisen median kanssa. Silloin voi auttaa keskustelu rooleista ja kunkin tehtävistä. 

Sellaiset päättäjät, jotka perehtyvät, kuuntelevat kansalaisia ja uskaltavat tehdä päätöksiä, usein menestyvät. Yhteistyökyvyn merkitystä ei voi liikaa korostaa. Suomessa on monta hienoa esimerkkiä kunnista, joissa oikeasti puolue on se oma kunta.