Tutkimus: Kirjasto on kuntapalveluiden kestohitti
Lappeenrannan pääkirjasto on väliaikaisissa tiloissa kauppakeskuksessa, mikä tuottaa jonkin verran uusia haasteita henkilökunnalle, mutta monet asiakkaat tykkäävät helposti saavutettavasta sijainnista. Kuva: Timo Seppäläinen
Tuoreesta Kuntalaistutkimuksesta käy ilmi, että kirjastopalvelut ovat yleisimmin käytettyjä kunnallisia palveluita ja ne saavat myös parhaan tyytyväisyys- sekä saatavuusarvion suomalaisilta.
Viiden kärkeen sijoittuvat lisäksi liikuntapalvelut, vesihuolto ja viemäröinti, jätehuolto sekä kansalais- ja työväenopistot.
Kiitosta keräsivät myös energia- ja lämpöhuolto, perus- ja esiopetus, lukiokoulutus, varhaiskasvatus ja kulttuuripalvelut.
Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 paljastaa, että suomalaiset ovat pääosin tyytyväisiä kunnallisiin palveluihin.
Lisäksi Kuntaliitto tiedottaa, että palvelut koetaan hyvin saavutettaviksi kaikenkokoisissa kunnissa ympäri Suomen.
”Tukevat kuntalaisten arkea”
Yli 10 500 kuntalaisen vastaukset vahvistavat kuvaa siitä, että kirjasto on kuntapalveluiden kestohitti.
Kirjastopalvelut on ollut kuntalaisten eniten arvostama kuntapalvelu myös aiemmissa vastaavissa kuntalaistutkimuksissa.
– Kunnalliset palvelut ovat pääosin hyvin arvostettuja, hyvin hoidettuina ja saavutettavina pidettyjä ja ne tukevat kuntalaisten arkea ja yhteiskunnan toimivuutta merkittävällä tavalla, summaa tutkimustuloksia tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Teiden ja katujen hoito kerää kritiikkiä
Kriittisimmin kuntalaiset arvioivat teiden ja katujen hoitoa, kaavoitusta, kunnallista asuntotarjontaa, joukkoliikennepalveluita ja tonttitarjontaa.
Teiden ja katujen hoito on tyypillinen vahvoja mielipiteitä ja tyytymättömyyttä kuntalaisten keskuudessa aiheuttava palvelu.
Se nousee eniten tyytymättömyyttä herättäviin palveluihin kaikenkokoisissa kunnissa ja kaikenikäisten kuntalaisten keskuudessa vuodesta toiseen.
Kaavoitus sen sijaan herätti vahvoja tunteita puolesta tai vastaan vain harvoilla.
Tämä on esimerkki kuntapalvelusta, jota monet vastaajat eivät osanneet arvioida palveluna lainkaan, ja viitannee siihen, että palvelua ei oikein tunneta tai ei ainakaan koeta omaan arkeen liittyväksi.
Kuntapalveluja käyttäneet arvioivat palvelujen laatua ja saavutettavuutta huomattavasti myönteisemmin kuin ne, joilla ei ole omakohtaista kokemusta.
Tämä korostaa käyttäjäkokemuksen merkitystä kuntalaisten palveluarvioissa, tiedotteessa kerrotaan.
Tyytyväisyyden ja käyttöasteen vaihteluista huolimatta kaikki kuntalaisryhmät yksilöominaisuuksista riippumatta ovat varsin tyytyväisiä tarkasteltuihin kuntapalveluihin.
Tyytyväisimpien joukossa paistattelevat iäkkäimmät, kuntakeskustassa asuvat, opiskelijat, 3–5 vuotta nykyisessä kunnassa asuneet, yksinhuoltajat, kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevat sekä naiset.
Palvelutyytyväisyys hyvällä tasolla
Vaikka kuntalaisten tyytyväisyys on hieman heikentynyt verrattuna tutkimusvuosiin 2017 ja 2020, taso on yhä korkeampi kuin tutkimuskaudella 1996–2011.
Yleinen palvelutyytyväisyys on tällä hetkellä suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2015.
– Julkisessa keskustelussa paljon esillä olleet maan hallituksen, hyvinvointialueiden sekä myös monien kuntien itse tekemät ja suunnittelemat säästötoimenpiteet todennäköisesti heijastuvat hieman kuntalaisten palveluarvioihin, summaa Pekola-Sjöblom tuloksia.
Kuntalaisilla huoli sote-palveluista
Vastauksissa heijastuu huoli sote-palveluista. Huolet liittyvät niin tiedon löydettävyyteen, asioinnin helppouteen kuin myös palveluiden riittävyyteen.
Kuntalaisten mielipiteitä jakaa ajatus siitä, onko tärkeämpää varmistaa sote-palveluiden laadukkuus ja yhdenvertaisuus vai säilyttää palvelut oman kunnan alueella.
Vastauksista välittyy myös tärkeä havainto siitä, että kuntalaisten keskuudessa on edelleen paljon niitä, jotka eivät vielä sisäistäneet sote-palvelujen vastuun siirtymistä kunnilta hyvinvointialueille.
Se näkyy erityisesti siinä, että itselle tärkeintä kuntapalvelua kartoittavassa avokysymyksessä noin joka kymmenes vastaaja mainitsi terveyspalvelut tai jonkin muun sote-palvelun.
Edellä mainitut tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 -kyselystä, jossa oli mukana 46 erikokoista ja erityyppistä kuntaa eri puolilta Suomea.
Lue myös:
