Suomen tuulivoimakuntien verkosto: ”Virhe, jota Suomella ei ole varaa tehdä”
Selvityshenkilöiden luovuttamassa raportissa esitetään tuuli- ja vesivoimaloiden ja aurinkovoimaloiden kiinteistöverojen ottamista tasausjärjestelmään 50 prosentin osalta. Kuva: Clas-Olav Slotte
Valtionosuuksien uudistustyöhön tehty selvityshenkilöiden raportti esittää uusiutuvan energian kiinteistöveron Suomen mallin romuttamista.
Näin kommentoiva Suomen tuulivoimakuntien johtajien verkosto pitää raportissa esitettyjä kaavailuja äärettömän lyhytnäköisinä ja Suomen tulevaisuuden kannalta hyvin haitallisina.
Suomen tuulivoimakuntien verkoston johtajat huomauttavat yhteisessä kannanotossaan, että Suomessa on nykyisin loistava malli tuulivoiman kiinteistöverojen osalta.
– Jonka erinomaisuuden huomannut Ruotsi on kopioimassa omaan käytäntöönsä, kuntajohtajat kirjoittavat tiedottamassaan kannanotossa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Mallin avulla uusiutuvan energian rakentaminen on saatu hyvään vauhtiin, sillä se motivoi kuntia kaavoittamaan tuulivoimaa alueelleen.
Uusiutuva energia houkuttelee puhtaan siirtymän teollisuusinvestointeja, joita Suomen on muutoin vaikea saada monen maan tehdessä houkuttelua suurilla tukisummilla.
Lisäksi tiedotteessa kerrotaan, että malli varmistaa sen, että ruuhka-Suomen ulkopuolelle saadaan valtavasti elinvoimaa suurinvestointien myötä, tiedotteessa kerrotaan.
Kunta hyötyy täysimääräisesti tuulivoiman- ja aurinkovoiman sekä vesivoiman kiinteistöveroista.
Tuulivoiman kiinteistövero on nostettu viime vuosikymmenellä kahdesti, ja näin on luotu kunnille erittäin vahva kannuste kaavoittaa alueitaan tuulivoimalle. Tuulivoimahankkeet ovatkin edenneet hyvin.
– Uusiutuvan energian voimalaitosveron alistaminen tasaukseen olisi märän rätin heittäminen ahkerien kuntien kasvoille. Sellaisille kunnille, jotka mahdollistavat suotuisan ympäristön uusille teollisille investoinneille ja samalla kantavat kortensa kekoon Suomen päästövähennyksiin puhtaan sähkön tuotannon myötä, Suomen tuulivoimakuntien verkoston puheenjohtajisto toteaa.
Nykyjärjestelmään on luotettu
Selvityshenkilöiden luovuttamassa raportissa esitetään tuuli- ja vesivoimaloiden ja aurinkovoimaloiden kiinteistöverojen ottamista tasausjärjestelmään 50 prosentin osalta.
– Suurimpien kaupunkialueiden ulkopuolella kunnat joutuvat häviölle kaikissa nykyisissä keskittämisratkaisuissa muutoinkin. Jos jostain vähän hyödymme, ei ole oikein, että sitä pyritään jakamaan heti muille. Selvityshenkilöt kirjoittavat raportissaan, että voimalaitoskiinteistöjen käsittely tasauksessa on valtionosuuksien kokonaisuudessa euromääräisesti varsin pieni osa ja koskee pääosin pieniä kuntia, sanoo Tarja Hosiasluoma, Karvian kunnanjohtaja ja verkoston varapuheenjohtaja.
– On tosiaan niin, että valtionosuuksien kokonaisuudessa kyse on pienestä summasta, mutta yksittäiselle tuulivoimakunnalle summa on valtava. Taloutta on myös suunniteltu luottaen nykyjärjestelmän pysyvyyteen. Onko todella niin, että pienet kunnat voidaan uhrata ja vieläpä asiassa, joka kokonaisuuden kannalta vähäinen? Tämä todella koettelee oikeudentajua. Lisäksi jo pelkästään spekulaation tämän asian ympärillä hidastaa hankkeita, Hosiasluoma jatkaa tiedotteen mukaan.
Suomi ei pärjää vain suurten kaupunkiseutujen turvin, muistuttaa Mila Segervall, Kristiinankaupungin kaupunginjohtaja ja Suomen tuulivoimakuntien verkoston varapuheenjohtaja.
– Haja-asutusalueiden vahvuuksia on tuottaa ruokaa, teollisuuden raaka-aineita ja energiaa. On äärettömän lyhytnäköistä tehdä ratkaisuja, joilla kuihdutetaan maaseutumaiset alueet – siinä näivettyy koko Suomi. Nyt kaavaillut muutokset valtionosuuksien tasausjärjestelmään hyödyttävät suuria kaupunkeja, joilla on jo ennestäänkin enemmän liikkumavaraa budjeteissaan, Segervall jatkaa.
Tuulivoimakuntien verkoston puheenjohtaja ja Iin kunnanjohtaja Marjukka Manninen huomauttaa, että Suomi kilpailee muiden maiden kanssa uusista teollisuusinvestoinneista, vetylaitoksista, datakeskuksista ja monista muista hankkeista.
– Meidän valttikorttimme on mahdollisuus lisätä nopeasti uusiutuvan energian tuotantoa, mikä tarkoittaa käytännössä tuulivoimaa sen edullisuuden ja nopean rakennettavuuden vuoksi. Odotamme selvityshenkilöiden myös esittävän, mistä Suomelle löydetään uudet valttikortit, jos toimiva kannuste edistää tuulivoiman lisärakentamista romutetaan, Manninen jatkaa tiedotteen mukaan.
Edellä mainittujen kuntajohtajien lisäksi kannanotossa ovat mukana Pieksämäen kaupungin elinkeinojohtaja Markus Vesterinen ja Tervolan kunnanjohtaja Mika Simoska.
Lue myös:
