Akava vaatii kuntia panostamaan riittävissä määrin koulutukseen ja työllisyyteen
Akavan yhtenä vaalitavoitteena on, että luodaan kriisikuntamenettelyn rinnalle prosessi, jossa ministeriöt aloittavat neuvottelut, jos kunta jää useana vuonna peräkkäin sivistyspalveluiden laatutavoitteista. Kuva: Seppo Haavisto
Kuntien on varmistettava työllisyys- ja kotoutumispalvelujen resurssit, jotta palvelujen uudistus onnistuu ja työllisyyttä saadaan nostettua.
Lisäksi korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava tiedottaa huolenaiheistaan.
Kaventuvatko korkeakoulutettujen työllistymismahdollisuudet pienillä työllisyysalueilla? Tätä Akava ilmoittaa miettivänsä.
Työllisyys- ja kotoutumispalveluiden järjestäminen siirtyi valtiolta kunnille vuoden alussa ja TE-toimistojen tilalle tuli 45 työllisyysaluetta, jotka ovat kuntien muodostamia.
Uudistuksen tavoitteena on viedä työllisyyspalvelut lähemmäksi kuntalaisia ja kehittää niitä vastaamaan kuntien asukkaiden ja työnantajien tarpeisiin paremmin.
– Muutos on historiallinen, vaikka uudistus ei välttämättä näy työvoimapalveluiden asiakkaille, sillä valtaosa henkilöstöstä siirtyi TE-palveluista kuntien työllisyyspalveluihin. Aika näyttää, miten muutos lopulta näkyy palveluissa ja työllisyydessä, sanoo Akavan ekonomisti Heikki Taulu.
– Uudistukseen liittyy huolta rahoituksesta. Ovatko kunnat valmiita panostamaan palveluihin riittävästi? Koska työllisyysalueet ovat uudistuksen jälkeen keskimäärin pienempiä kuin ennen, on syytä kysyä, supistuuko esimerkiksi korkeakoulutetuille tarjolla olevien palvelujen tarjonta entisestään, Taulu jatkaa tiedotteen mukaan.
Kotoutumisen edistäjänä
Kunnat vastaavat vuodenvaihteesta lähtien työllisyyspalveluiden lisäksi maahanmuuttajien kotouttamisesta.
Muutoksella on tarkoitus helpottaa palveluiden yhteensovittamista ja tavoittaa palveluiden piiriin työttömiä maahan muuttaneita, työvoiman ulkopuolella olevia, etenkin naisia sekä sujuvoittaa maahan muuttaneiden polkuja työelämään.
– Kotoutumispalveluja pitää tarjota mahdollisimman pian maahantulon jälkeen katsomatta maahanmuuton perusteeseen. Tämä on sekä maahan muuttavan ihmisen että yhteiskunnan etu, toteaa Akavan johtava asiantuntija Miika Sahamies.
– Palveluja tulee tarjota yhden luukun periaatteella. Koska tehokas kotoutuminen tukee työllistymistä, kotoutumispalveluista on myös monia hyötyjä kunnille, Sahamies lisää tiedotteen mukaan.
Työ- ja osaamisperusteisella maahanmuutolla on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi merkitys yhteiskunnan kannalta muun muassa Suomen heikkenevän huoltosuhteen vuoksi, Akava tiedottaa.
Työmarkkinajärjestö on ilmoittanut kuntavaalitavoitteeksi sen, että tunnistetaan työllisyys- ja kotouttamispalvelut kuntien keskeisimmiksi elinvoimapalveluiksi ja panostetaan niihin.
Lisäksi Akavan vaalitavoite on esimerkiksi se, että luodaan kriisikuntamenettelyn rinnalle prosessi, jossa opetus- ja kulttuuriministeriö ja valtiovarainministeriö aloittavat neuvottelut, jos kunta jää useana vuonna peräkkäin sivistyspalveluiden laatutavoitteista.
Lue myös:
