Nuoret kokevat selvästi muita useammin olevansa aliedustettuina demokratiassa

Vain 19 prosenttia 18–24-vuotiaista nuorista arvioi ikäistensä olevan riittävästi edustettuna demokratiassa ja poliittisessa vaikuttamisessa, ja lukema on alhainen myös 25–34-vuotiaissa (27 prosenttia), tutkimuslaitos E2 tutkimus tiedottaa.

Myös yli 75-vuotiaat kokevat keskimääräistä useammin jäävänsä paitsioon demokraattisessa vaikuttamisessa. Heistä noin kolmannes (35 prosenttia) arvioi ikäryhmänsä edustuksen riittäväksi.

Sukupolvibarometrin mukaan nuoret ja eläkeikäiset kokevat olevansa marginaalissa myös työelämän ja palvelujen kehittämisessä.

Palvelut iän mukaan

Yli 65-vuotiaista ainoastaan noin joka kymmenes arvioi ikäluokkansa olevan riittävästi edustettuna työelämän kehittämisessä, eikä lukema ole juuri parempi (14 prosenttia) kysyttäessä palvelujen kehittämisestä.

Yli 75-vuotiaista vain 18 prosenttia kokee ikäistensä olevansa riittävästi edustettuna julkisessa keskustelussa.

Yli 40 prosenttia 18–24-vuotiaista ei osaa arvioida, onko oman ikäisten edustus riittävää työelämän kehittämisessä. Neljännes (26 prosenttia) on tyytyväisiä ikäryhmän rooliin työelämän kehittämisessä.

– Sukupolvibarometri kertoo, että vain 11 prosenttia suomalaisista ajattelee, että ikä määrittelee ihmistä erittäin paljon. Kuitenkin yhteiskunnan monet toiminnot ja palvelut on järjestetty ihmisten iän mukaan, Miina Sillanpään säätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen sanoo.

– Tarvitsemme lisää vuorovaikutusta ja areenoita, joilla eri-ikäiset kohtaavat toisiaan. Yhteiskunnan ja palveluiden kehittäminen ja tulevaisuuden rakentaminen eivät kuulu vain nuoremmille. Myös ikääntyvillä on sanottavaa niihin, Kuitunen jatkaa tiedotteen mukaan.

Viesti on vakava

Sukupolvibarometrissä selvitettiin myös, mitä ajatuksia eläkevuodet ja ikääntyminen herättävät suomalaisissa. Kärkeen nousevat elämästä nauttiminen (53 prosenttia) ja se, että on aikaa harrastuksille ja mielekkäälle tekemiselle (50 prosenttia).

Reilu kolmannes (38 prosenttia) suomalaisista ajattelee antoisaa aikaa läheisten kanssa. Monen mielessä on myös huolia.

Puolet suomalaisista pelkää toimintakyvyn heikkenemistä ja itsemääräämisoikeuden menettämistä (50 prosenttia).

Suomalaisten enemmistö (61 prosenttia) ei usko, että saa riittävää hoitoa ikääntyneenä. Viesti on vakava erityisesti 25–55-vuotiailta: heistä noin kaksi kolmesta ei usko hoidon riittävyyteen.

Sen sijaan yli 65-vuotiaissa ja erityisesti yli 75-vuotiaissa hoidon riittävyyttä epäileviä on keskimääräistä vähemmän.

Sukupolvibarometri

• Perustuu kyselyaineistoon.
• Kyselyaineistoa täydentää kenttätutkimuskäynti vanhusten palveluasumisen yksikössä.
• Ensimmäistä kertaa julkistetun barometrin käytännön toteutuksesta vastasi E2 tutkimus ja sitä on ollut myös tuottamassa Miina Sillanpään säätiö ja Työeläkevakuuttajat Tela ry.
• Kuvaa ikääntyneistä vastaajista monipuolistettiin havainnoimalla ja haastattelemalla myös huonokuntoisempia ja toimintarajoitteisia ikäihmisiä.
  
  
  

Lue myös:

Analyysi: Johtaja on kuin kapellimestari – “Tyrannimainen johtaminen ja pomottaminen on yhä vähemmän arvossaan”