Vuoden 2022 ensimmäisissä aluevaaleissa kokonaisäänestysaktiivisuus oli 47,5 prosenttia ja viime kuntavaaleissa puolestaan 55,1 prosenttia. Kuva: Outi Airola

Teksti Suomen vaalidatapalvelu Visualisoinnit Suomen vaalidatapalvelu & Tietomuotoilutoimisto KRUT

Missä kunnissa nukkuvien puolue menetti nopeimmin kannatustaan? Eli missä ennakkoäänestäjät heräsivät ja olivat ajoissa liikkeellä? Entä mitkä hyvinvointialueet kirmasivat kärkeen äänestysaktiivisuudessa?

Kuntalehden tunti tunnilta päivittyvä artikkeli seurasi herkeämättä kunta- ja aluevaalien ennakkoäänestyksen kehitystä 2.-8.4.

Nyt on aika katsoa kattavat tilastot ennakkoäänestyksestä ja verrata niitä aikaisempaan.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Oheinen kuvaaja näyttää, kuinka suuri osa äänioikeutetuista jo heräsi, ja kuinka moni vielä nukkuu.

Seuraavissa vuorovaikutteisissa kuvaajissa ennakkoäänestysaktiivisuutta kuvataan eri tulokulmista. Oheisessa kartassa nähdään, missä kunnissa äänestettiin muuta maata aktiivisemmin ja missä passiivisemmin.

Näin kuntien äänestyaktiivisuus kehittyi verrattuna viime kuntavaaleihin

Oheisesta taulukosta voit etsiä kuntasi ja / tai hyvinvointialueesi äänestysaktiivisuuden.

Kolmen kärki ennakkoäänestysaktiivisuudessa oli viime kuntavaaleissa 2021: Lestijärvi 58,2 prosenttia, Utsjoki 54,8 prosenttia ja Savuskoski 53,6 prosenttia. Onnistuvatko utsjokelaiset ja savukoskelaiset tällä kertaa yllättämään lestijärveläiset ja viemään voiton ennakkoäänestysaktiivisuudessa? Ryhdistäydytäänkö tällä kertaa Uudenmaan hyvinvointialueilla aluevaaleissa?

Vuoden 2022 ensimmäisissä aluevaaleissa kokonaisäänestysaktiivisuus oli 47,5 prosenttia ja viime kuntavaaleissa puolestaan 55,1 prosenttia. Ennakkoäänestys tuli mahdolliseksi eduskuntavaaleissa vuoden 1970 vaaleissa ja kunnallisvaaleissa (joiksi kuntavaaleja silloin kutsuttiin) vuonna 1972.

Aluksi ennakkoon äänesti vain muutama prosentti ja suurin osa varsinaisina vaalipäivinä, joita vielä silloin oli kaksi. Ennakkoäänestyksen merkitys on kuitenkin korostunut etenkin 1990-luvulta alkaen, kun varsinaisten vaalipäivien määrä väheni yhteen.

Nykyään enemmistö ääntään käyttävistä tekee niin jo ennakkoäänestyksen aikana kaikissa vaalilajeissa. Suuri osa vaalituloksesta muodostuu siis jo seitsemän päivän aikana.

Juttua muokattu 9.4. kello 19.37, päivitetty tekstiä menneeseen aikamuotoon, koska ennakkoäänestys on jo ohi.

Lue myös:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Nyt on kahdet vaalit yhtäaikaa, ja se tulisi huomioida vaalivirkailijoiden ja äänestyskoppien määrässä. Ainakin omassa äänestyspaikassani jonotusaika oli pitkä (kaksi virkailijaa ja yksi koppi). Jokunen äänestäjä läksi kesken jonotuksen pois.

  2. Puolangalla on menossa nk. tuulivoimavaalit. Kuntaan on suunnitteilla likemmäs 200 myllyä, joita nykyinen kuntajohto kannattaa. On virinnyt eräänlainen kansanliike myllyjä vastaan, joka nostaa äänestysaktiivisuutta.

  3. Olisiko tuo Puolangan aktiivisuus myös osin sitäkin, että köyhän kunnan äänestäjissä on myös tuulivoiman kannattajia. Kovin repivältä vaikuttaa tuulivoiman vastustajien kielenkäyttö toisin ajattelevia kohtaan.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*