Lausuntovyöry aluehallintouudistuksesta
Millä aluejaolla vanhukset tulevaisuudessa Suomessa hoidetaan? Kunnat ovat aluerajoista kantansa ilmaisseet.
Sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön virkamiehillä riittää lähipäivinä puuhaa, kun työstettävänä on yhteenveto sote- ja aluehallintouudistuksen lausunnoista. Tiistaihin mennessä kunnat, kuntayhtymät, sairaanhoitopiirit ja muut toimijat jättivät lakiluonnoksen tiimoilta 501 lausuntoa.
Lausunnoissa otettiin kantaa hallituksen tekemiin linjauksiin itsehallintoalueiden määrästä ja aluejaosta. Lausunnot tullaan aikanaan julkaisemaan valtioneuvoston hankesivustolla ja yhteenveto lausunnoista on luvissa 18. helmikuuta.
Linkki valtioneuvoston hanke-sivustolle
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Etelä-Karjalassa perustuslaillisesti itsehallinnolliset asukkaat — kuntaverovelvolliset rahoittavat perustuslain 121 §:ssä säädetyllä verotusoikeudella aidon itsehallinnollisesti sekä omien kuntien että oman maakunnan järjestämät ja tuottamat palvelut.
Perustuslain 121 §:ssä säädetystä verotusoikeudesta seuraa välittömästi aito itsehallinto — sekä Etelä-Karjalan asukkaitten itsehallinto omissa kunnissa (PL 121 § 1. momentti) että Etelä-Karjalan asukkaitten itsehallinto omassa nykyisessä maakuntaitsehallinnossa (PL 121 § 4. momentti).
121 §:n verotusoikeus pitää sisällään:
1) omien kuntien sisällä järjestettyjen palvelujen kuntaveron
2) oman maakunnan sisällä järjestettyjen palvelujen kuntaveron.
Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä, sosiaali- ja terveyspiirissä ja ylipäätään maakunnan laajuisesti järjestettävissä palveluissa — maakunnan asukkaitten verotusoikeudellisessa itsehallinnossa sekä OMISSA KUNNISSA että OMASSA MAAKUNNASSA — ei ole mitään ongelmia demokratian, verotuksen, kuntien ja maakunnan budjettien eikä kokonaisveroasteen suhteen — eikä perustuslakivaliokunnan perustuslaista johtaman rahoitusperiaatteen suhteen: valtiovallan on noudatettava rahoitusperiaatetta sekä kunnissa että maakunnissa, ml. Ahvenanmaa ja Kainuu.
Kokonaisveroaste ei ole noussut Etelä-Karjalassa. Päinvastoin itsehallinnollisten asukkaitten itsemääräämisvaltainen sosiaali- ja terveyspiiri hillitsee omalla motivaatiolla ja innolla kustannusten nousua.
— Omalta osaltaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on jo hoitanut osuutensa kestävyysvajeesta useita vuosia etuajassa, ja rationointi jatkuu puuttumatta sosiaali- ja terveyspalvelujen tasoon tai 24/7 päivystyksen tasoon. Kumulatiivista säästöä kertyy paljon enemmän kuin Sipilän hallituksen uudistuksessa.
Perustuslakivaliokunta on hyväksynyt ja vahvistanut Etelä-Karjalan asukkaitten verotusoikeuden ja aidon itsehallinnon sekä omissa kunnissa että omassa maakunnassa.
Miksi perustuslakivaliokunta muuttaisi aikaisempia lausuntojaan, ja heikentäisi tai kumoaisi perustuslain 121 §:n?
Hallituksen perustuslain vastainen esitys:
Etelä-Karjalan maakunnan asukkaat, kuntien asukkaat tuntevat oikeutuksen päättää vain omista palveluista maakuntavaltuustossa — ei muiden maakuntien kuntien asukkaille tulevista palveluista.
Perustuslaissa säädetyn kansanvallan ja yksilön oikeuksien toteutumiseksi sekä kuntien valtuustoissa että oman maakunnan valtuustossa, hallitus ei voi tehdä lakiesitystä, joka on perustuslain vastainen. Lausuntokierrokselle Etelä-Karjalaan ei voi lähteä perustuslain vastaista esitystä, joka rikkoo nykyisen itsehallinnon ja perustuslaussa säädetyn verotusoikeyden: ministereiden on noudatettava perustuslakia ja Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjaa, valtiosopimusta: Suomen lakiin 1991.
On huomattava, että 19 maakunnan itsehallinnollisten asukkaitten kuntiin tulevista palveluista päätetään sekä maakuntien sisällä olevien kuntien valtuustoissa että oman maakunnan valtuustossa.
— Siksi on perustuslain 121 §:n vastaista päättää asioista — järjestämisestä, kuntaveroilla rahoittamisesta ja tuotannosta — muuten kuin vain 19 maakunnan puitteissa sekä kuntien valtuustoissa että omien maakuntien valtuustoissa; asukkaitten kansanvaltainen itsehallinto.
Tämän perusteella:
1) Kunnat; PL 121 § 1. momentti; verotusoikeus.
2) 19 maakuntaa; PL 121 § 4. momentti; verotusoikeus.
— Maakuntaveron kantavat nykyisin kunnat (PL 121 §) kuntaverovelvollisilta maakuntavaltuuston (kuntayhtymien) puolesta, koska maakuntavaltuusto on kuntayhtymämuotoinen, jäsenkuntien valtuustojen valitsema (monta hyvää puolta).
— Suoraan vaalitapaan siirryttäessä maakuntavaltuustoja valittaessa, perustuslain 121 §:ssä säädetty verotusoikeus siirtyy 19 maakunnan sisällä 19 maakuntavaltuustolle. Maakuntavaltuustot ryhtyvät keräämään suoraan kuntaverovelvollisilta euromääräisesti saman rahamäärän, minkä kunnat keräsivät aikaisemmin maakuntien sisäisten kuntayhtymien puolesta.
— Suoralla vaalilla valitut 19 maakuntavaltuustoa saavat lailla säädetyn veronkanto-oikeuden kuntaverovelvollisilta.
19 maakuntaa koskevat samat periaatteet kuin kuntia. Ei kunnissakaan verotusta nosteta hulvattomasti; ei 19 maakunnassakaan verotusta nosteta hulvattomasti. Vrt. Ahvenanmaa. Maakunnilla on rahoituksen ja alijäämien kattamisen kannalta samat periaatteet kuin kunnilla.
19 maakunnalla on vapaaehtoinen motivaatio ottaa johtamisessa ja toimintamalleissa käyttöön tehokkaimpinen toimijoiden menetelmiä.
Etelä-Karjalan asukkaitten maakuntaitsehallinto on jo hoitanut oman osuutensa kestävyysvajeesta.
Etelä-Karjala jatkaa kustannustehokkuuden € per asukas parantamista leikkaamatta palveluja, kuten 24/7 päivystyksen tasoa, joka kuuluu aitoon itsehallintoon ja perustuslaissa säädettyyn verotusoikeuteen.
Helsingin Sanomien pääkirjoituksesta 12.2.2016
Lainaus
Koska palvelujen järjestämisvastuuta ollaan siirtämässä pois kunnilta, olisi erikoista kierrättää rahoja edelleen kuntien kautta. Yhteensä kyse on yli 17 miljardin euron vuosittaisen kustannuksen rahoittamisesta. Se summa pitäisi irrottaa kuntataloudesta.
Lainaus loppu
Perustuslain 121 §:n verotusoikeus edellyttää, että verot kuntien kuntaverovelvollisilta sekä kuntien budjettitilille että 19 maakunnan budjettitilille kerätään Kuntaliiton suojelemana Etelä-Karjalassa.
Peliläppäri-verotietokone siirtää Etelä-Karjalan aidon itsehallinnon takeeksi valonnopeudella kultakin kuntaverovelvolliselta osuuden sekä oman kunnan budjettitille että oman maakunnan budjettitilille (PL 121 §).
Etelä-Karjalassa on äly ja tekniikka jo valmiina koko Suomen kuntatalouden eduksi.
Etelä-Karjalan vero-peli-läppäri laskee koko Suomen kuntien ja maakuntien kuntaverot budjettitileille.
Perustuslain vastainen Hesarin päätoimittaja
Helsingin Sanomat edellyttää perustuslain 121 §:n vastaisesti, että perustuslain 121 §:ssä säädetyn verotusoikeuden 60 prosentin sote-kuntavero-osuuden pitää kiertää 19 aitoon maakuntaitsehallintoon valtion byrokratian kautta. Kun nykyisin se menee suoraan perustuslain edellyttämällä tavalla:
— verotusoikeus on aidon itsehallinnon ydin.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen perustuslaillinen kansanvalta ja yksilön oikeudet ei näytä toteutuvan, Sipilän hallituksen ja leikkauspolitiikkaa puoluepolitikoille lobbaavan alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin julkisuudessa kertomalla tavalla, useasta eri syystä.
Aikaa korjausten tekemiseen on 4–6 viikkoa. Tilanne on sama kuin Kataisen-Urpilaisen hallituksella.
Julkisuuteen on luotu mielikuvia.
Valtion rahoittamat maakunnat kuulostaa pääotsikkotasolla yksinkertaiselta tavalta järjestää ”yhdenvertaiset palvelut”. Yhdenvertausuus on vain retoriikkaa. Pintaa raaputtamalla paljastuu pitkä lista ongelmia.
Hallitukset eivät halua edetä perustuslain kannalta ongelmatonta tietä. Perustuslaki ei ole este.
Raha sokaisee sekä ”asiantuntijan” että poliitikon .
Oliko tarkoitus saada yksinkertaisesti sairaanhoitopiirien kuntayhtymistä sosiaali- ja terveyspiirien kuntayhtymät?
Eikö se ole ”uudistus” sittenkään, kun kaikki 21 perustuslaillista sote–sairaanhoitopiiriä saadaan hyvällä johtamisella budjetoiduksi kustannustehokkuudella 2599–3000 € per asukas puuttumatta itsehallintoon, tekemättä ”strategisia leikkauksia” itsehallinnon vastaisesti — silti hoitamalla perustuslaillisella rakenteella kestävyysvaje kuntoon soten osalta nopeammin.
Julkisen soten kehitystä jarrutetaan selkeästi Sipilän projektilla. Kabineteissa kaikki nähdään muita asioita korostaen.
Sipilän hallitusohjelmassa ei ole yhteistyö sote–sairaanhoitopiirien kanssa, vaan kouristuksenomainen ylhäältä päin määrääminen ja leikkaaminen.
— Sipilän projektijohtoa kiinnostaa useiden sairaanhoitopiirien yhdistäminen keskipitkällä akavälillä aina eduskuntavaalien jälkeen, mikä johtaa demokratian kannalta ongelmiin, joita nykyinen hallitus ei suostu ajattelemaan. Riidat jatkuvat loputtomiin. ”Asiantuntijoiden” suuret, kansanvallan kannalta ylisuuret sote-alueet, ovat esillä ainoastaan palvelujen keskittämisen ja leikkaamisen vuoksi. Samat asiantuntijat eivät ole kiinnostuneita johtamistapojen ja menetelmien muuttamisesta, millä päästään paljon parempaan tulokseen nopeammin moinin eri tavoin kuin palvelujen leikkaamisella ja keskittämisellä.
”Leikkauspolitiikan asiantuntijat” eivät ole perustuslakiasiantuntijoita eikä perustuslakivaliokunta. Samalla logiikalla toimi Kataisen-Urpilaisen hallitus.
>
Suomenmaa
http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/75527/9edc3e6f06