THL tutki: huono sisäilma heikentää oppimistuloksia

Riittämätön ilmanvaihto ja luokkahuoneen kokeminen liian lämpimäksi vaikuttavat heikentävästi oppimistuloksiin, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimasta Koulujen sisäilman laatu ja oppiminen -tutkimuksesta.

Kouluissa, joiden ilmanvaihto oli asumisterveysasetuksen mukainen, oli oppilaiden matematiikan tehtävien ratkaisuprosentti keskimäärin neljä prosenttia suurempi kuin kouluissa, joissa ilmanvaihto ei täyttänyt asetusta. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaan ilmanvaihdon tulee olla vähintään 6 litraa ilmaa sekunnissa oppilasta kohden.

Oppilaat, jotka eivät koskaan kokeneet luokan lämpötilaa liian korkeaksi, ratkaisivat keskimäärin neljä prosenttia enemmän matematiikan tehtäviä kuin oppilaat, jotka kokivat luokkahuoneen sisälämpötilan päivittäin korkeaksi. Matematiikan oppimistuloksissa näkyi myös, jos oppilailla oli ollut hengitystieinfektioista johtuvia poissaoloja tai päänsärkyä ja keskittymisvaikeuksia vähintään viikoittain.

Ilmanvaihdon riittävyys heikolla tolalla

Rehtorit arvioivat ilmanvaihdon olevan riittämätön 38 %:ssa kouluista. Sen sijaan mittaustulokset kertoivat ilmanvaihdon olevan riittämätön 58 % luokkahuoneista.

Mittauksissa ilmanvaihto ei ollut riittävä yhdessäkään luokassa, joissa oli painovoimainen ilmanvaihto tai pelkkä koneellinen poistoilmanvaihto.

Asetuksen mukaisen ilmanvaihdon varmistamiseksi tarvitaan tämän tutkimuksen mukaan koneellinen sekä tulo- että poistoilmanvaihto. Lisäksi luokkien ilmanvaihto tulee säätää oppilasmäärän mukaiseksi.

Lähes puolet oppilaista oireili

Tutkimukseen osallistuneista oppilaista noin 43 % kertoi kärsineensä lukukauden aikana yhdestä tai useammasta ylähengitysteiden oireesta (tukkoinen nenä, nuha, kuiva tai kipeä kurkku, käheä ääni, kuiva tai limainen yskä, kuume). Oireista kärsivien osuus vaihteli kouluittain 17–69 % välillä. Analyysien perusteella vaihtelusta 70 % selittyi koulujen ilmanvaihdon, lämpötilan ja kosteusvaurioiden ongelmilla.

Kouluissa, joissa rehtori kertoi olevan kosteus- tai homevauriota, oli oireilevia 1,8 kertaa enemmän kuin vauriottomissa kouluissa. Jos koulussa oltiin tyytymättömiä luokkien lämpötilaan, oli oireilevia 1,5 kertaa enemmän.

Tutkimuksessa käytettiin Opetushallituksen vuonna 2007 tekemää 6-luokkalaisten matematiikan kansallista arviointia, joka perustui 334 koulun satunnaisotokseen (6787 oppilasta).

THL keräsi tausta- ja terveystietoja samojen koulujen oppilailta kyselyllä keväällä 2007 (vastausprosentti noin 63). Aalto yliopisto mittasi 6. luokkien lämpötilaa ja ilmanvaihdon riittävyyttä 60 koulussa (108 luokkahuonetta). Lisäksi THL lähetti kyselyt kaikille Suomen alakoulujen rehtoreille (2769 rehtoria) joulukuussa 2007 (vastausprosentti 42).

– Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, ettei kouluympäristö anna kaikille oppilaille tasa-arvoisia työskentelymahdollisuuksia, arvioi THL:n erikoistutkija Ulla Haverinen-Shaugnessy.

– Erot työskentelyolosuhteissa näkyvät sekä oppimistuloksissa että oppilaiden oireissa ja poissaoloissa.”

Koulujen sisäympäristön laatu ja oppiminen -tutkimukseen osallistuivat THL:n ohella Aalto-yliopisto ja Opetushallitus ja sitä rahoitti Suomen Akatemia.

Satoja ongelmakouluja

Sisäilmaongelmista kärsii tai ovat kärsineet sadat koulut, kävi ilmi Ylen, Helsingin yliopiston ja Työterveyslaitoksen toteuttamassa kyselyssä, jonka tuloksista Yle uutisoi keväällä. Suuri osa kyselyssä ilmoitetuista ongelmista oli ilmaantunut tällä vuosikymmenellä.

Toisaalta sisäilmaongelmiin on myös pystytty puuttumaan. Kesäkuussa julkaistussa THL:n tekemässä kyselyssä kunnat raportoivat, että niiden kiinteistöissä sisäilmaongelmat ovat helpottaneet tai niitä on kyetty ehkäisemään.

Lisää aiheesta Kuntalehdessä:

Helsinki kysyy oppilailta koulujen sisäilmasta

Oikeuskansleri: Lahti puuttui liian hitaasti koulun sisäilmaongelmiin

Sisäilmaongelmat kuntien arkea