Sosiaalibarometri: Työllisyyspalveluiden yksityistäminen epäilyttää TE-johtajia
Sijoittajien apua työllistämisessä on kokeiltu Britanniassa ja se voisi toimia myös Suomessa, TEM:n kansliapäällikkö Jari Gustafsson sanoo. (Kuva: VNK/ Lauri Heikkinen)
Maakuntauudistuksen rinnalla tehtävä kasvupalvelu-uudistus ja sen osana TE-palveluiden yksityistäminen herättää huolta TE-johtajissa, käy ilmi SOSTEn Sosiaalibarometrista.
Vastaajien mukaan pelkona on, että yksityistämisen johtaa yritysten kerman kuorintaan. TE-johtajat epäilevät, onko yrityksillä intressiä puuttua työttömyyden rakenteellisiin tekijöihin tai auttaa vaikeimmassa työllisyystilanteessa olevia.
Valtaosa TE-johtajista, 78 prosenttia, arvioi, että yksityistämisellä ei olisi ollenkaan vaikutuksia työllisyyteen tai ne ovat parhaimmillaankin hyvin vähäisiä.
– Uhkana on, että työttömät hukkaavat palvelunsa. Palveluntuottaminen menee sekavaksi, kun ei tiedetä mistä haetaan mitäkin. Lisäksi vaikeimmin työllistyvien osalta näen erityisenä uhkana palvelujen tuottamisen, eräs vastanneista sanoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Se ei ole liiketaloudellisesti tuottavaa puuhaa, joten yksityiset tuskin ovat siitä kiinnostuneita. Lisäksi muutos tulee niin pian, että saadaanko palvelut järjestykseen ajoissa, ihan oikeasti?
Työllistämisen avuksi on etsitty yksityistä rahaa jo ennen kasvupalvelulain eduskuntakäsittelyä. Euroopan investointirahasto lähti 10 miljoonan euron panostuksella kokeiluun, jossa kokeillaan vaikuttavuusinvestointia maahanmuuttajien työllistämiseen.
Tarkoitus on työllistää 2 500 maahanmuuttajaa kolmen vuoden aikana.
Kokeilu keräsi rahoitusta kaikkiaan 13 miljoonaa euroa. Kokeilussa verrataan sijoittajien tuella tapahtuvaa työllistämismallia TE-toimiston työllistämismalliin.
Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikön Jari Gustafssonin mukaan ilman sijoittajien mukaan lähtöä summa olisi kerätty veronmaksajilta.
Kokeilun pohjalta on tarkoitus käynnistää syksyllä toinen kokeilu, jossa sijoittajat tulevat mukaan nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttämien työllistämiseen.
Tällaiseen malliin yritetään seuraavaksi saada sijoittajia.
– Tällaisia [malleja] on tehty Britanniassa, ja sen pitäisi toimia periaatteessa myös täällä. Jos se toimii, vakuutuksemme siitä, että markkinaehtoiset toimintamallit ovat kelvollisia tai jopa tehokkaampia kuin julkinen tuotanto erityisongelmissa työllisyyden hoidossa, pitää paikkansa, Gustafsson sanoi Kuntalehdelle kesäkuun alussa.
Maakuntauudistuksen mahdollisuutena TE-johtajat näkevät, että yhteistyö TE-palveluiden ja sosiaali- ja terveyspalvelujen välillä voi parantua, kun molemmat siirtyvät maakuntatasolle. Kokonaan uudistuneessa rakenteessa voidaan irtaantua vanhentuneista toimintatavoista.
