Kuntaliiton Tainio: Asiakassetelissä jopa katastrofin ainekset
Kuva: Seppo Haavisto
Maakunnan tulee itse voida päättää sote-uudistuksen valinnanvapauden uusimman lakiluonnoksen peruspilarina olevan asiakassetelin käytöstä siten, että käyttö on tarkoituksenmukaista kyseisen maakunnan kannalta muistuttaa, Kuntaliiton sote-asioista vastaava varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.
– Muuten meillä voi olla jopa katastrofin ainekset käsissämme, Tainio varoittaa videoblogissaan.
Tainio muistuttaa, että asiakassetelin piti alun perin vahvistaa peruspalveluita, mutta nyt ne on ulotettu vahvasti erikoissairaanhoitoon.
Tainion mukaan esitetty malli sisältää riskin siitä, että osaajat siirtyvät julkiselta puolelta yksityiselle, kun merkittävä määrä julkisen erikoissairaanhoidon palveluita viedään yksityiselle puolelle.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Suomalainen erikoissairaanhoito on monella mittarilla mitattuna maailman kärkeä. Jos osaajat siirtyvät julkiselta yksityiselle, on päivystyksen ylläpitäminen aika vaikeaa monessa paikkaa, Tainio arvioi.
Samansuuntaisesta huolesta varoitti ennen lakiesitysluonnoksen julkaisemista Suomen Kirurgiyhdistys kannanotossaan.
Valinnanvapauslakiluonnoksessa on nimetty vuonna 2020 asiakassetelien piiriin tulevaksi toiminnaksi sosiaalihuoltolain mukaiset sosiaalinen kuntoutus, kotipalvelu ja kotihoito, kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaiset asumispalvelut ja vammaisten henkilöiden työtoiminta. Samoin heti alkuvaiheessa asiakassetelien piiriin tulevat terveydenhuoltolain mukainen kotisairaanhoito, lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyvät terveydenhuollon ammattihenkilön yksittäiset vastaanottokäynnit, polikliinisesti toteutettavat kirurgiset toimenpiteet ja suunhoidossa tarpeelliset hammasproteettiset hoidot.
Viimeistään vuonna 2022 asiakassetelit tulevat käyttöön kiireettömässä leikkaustoiminnassa, jota ei ole valtakunnallisesti tai alueellisesti keskitetty yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön sekä asiakassuunnitelman mukaiseen hoitokokonaisuuteen kuuluvat sairaanhoidolliset käynnit terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle kiireettömässä hoidossa.
Lasse Lehtonen:
Rahoituksen kannustimien puute on iso ongelma
Ylen Politiikkaradiossa tiistaina vieraillut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen muistuttaa että varsinainen valinnanvapaus on ollut mahdollista jo tähän asti ja lisäämällä sen rahoitusta valinnanvapautta olisi ollut yksinkertaista vahvistaa olemassa olevalla järjestämällä.
Lehtosen mukaan kyse on politiikasta, ja maakunta rakennetaan hallinnoimaan rahoitusta, jota olisi voinut hallinnoida vaikkapa Kelasta.
Keskeinen ongelma asiakasseteliin perustuvassa mallissa Lehtosen mukaan on se, että rahoituksesta puuttuvat kunnon kannustimet.
– Tämä on mielestäni koko uudistuksen aivan keskeisin ongelma. Pitäisi pystyä hallitsemaan potilaan hoidon kokonaiskustannuksia ja saamaan aikaan kannustimia, että ne palvelut jotka tuotetaan verovaroin tuottaisivat oikeasti lisäarvoa potilaalle ja yhteiskunnalle, Lehtonen sanoi.
Tällaisia terveydenhuoltojärjestelmän tuottamia oikeasti arvokkaita, hyvinvointiin ja yhteiskunnan kustannuksiin vaikuttavia lopputuloksia ovat Lehtosen mukaan esimerkiksi kotona pärjääminen tai työkyvyn edistäminen.
– Siitä kannattaa maksaa eikä tuotantotavalla ole niin kauhean suurta väliä. Jos kannusteet asetetaan väärin, helposti saadaan aikaan vain suoritteita ilman että syntyy terveyshyötyjä. Tämä on yksi asiakassetelijärjestelmän aivan keskeisiä ongelmia.
Lehtosen mukaan nyt on alettu rakentaa organisaatiota ilman että on pystytty miettimään, miten se oikeasti tavoittelemiaan asioita tekee.
– Itse olisin aloittanut järjestelmän uudistamisen siitä, että olisi luotu rahoitukselliset kannustimet että olisi saatu ohjattua kokonaisuutta oikeaan suuntaan: tuottamaan mahdollisimman tehokkaasti hyvinointia ja terveyshyötyjä suomalaisille.
”Valinnanvapaus ei ole juridinen termi”
Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuen asiantuntijaryhmässä toimiva Lehtonen on ottanut taajaan kantaa uudistukseen vaiheisiin myös blogissaan.
Tuoreimmassa blogikirjoituksessaan hän käsittelee valinnanvapautta käsitteenä ja muistuttaa, että perustuslaki ei tunne sellaista juridista termiä kuin valinnanvapaus.
– ”Valinnanvapaus” onkin oikeasti se 5,8 miljardin euron rahamäärä, jolla hallitus haluaa verovaroin rahoittaa yksityissektorilla tapahtuvaa toimintaa, Lehtonen kirjoittaa.
Tämä tarkoittaa Lehtosen mukaan sitä, että lääkärien siirtyessä hoitamaan ”valinnanvapauspotilaita” kiireelliseen ja vaativaan hoitoon kohdennetut resurssit itse asiassa supistuvat. Lisäksi se merkitsee Lehtosen mukaan sitä, että julkisen terveydenhuollon henkilökunta vähenee sekä hoitohenkilökunnan palkkoihin kohdistuu säästöpaineita.
– Kolmanneksi valinnanvapaus merkitsee terveydenhuollon kokonaiskustannusten kasvua, kun verovaroin kustannettuja kirurgisia toimenpiteitä lisätään, mutta julkisen terveydenhuollon kapasiteetin käyttöaste samalla laskee. Valinnanvapaus ei sen sijaan merkitse hoitojonojen poistumista. Jonotus vain siirtyy terveydenhuoltojärjestelmässä paikasta toiseen, Lehtonen kirjoittaa.
Lehtonen on oikeassa, ei tarvita maakuntaa hallitsemaan rahoitusta. Eikä tarvita maakunnille verotusoikeuttakaan, se johtaisi koko maakuntauudistuksen tasa-arvoajatuksen kumoutumiseen valtakunnallisesti. Tulisi monia ankarasti kansalaisia verottavia maakuntia, kun rahat eivät tule riittämään ja silloin tulee suurta epätasa-arvoa veronmaksajille maakunnista riippuen. Eli uudistus on ajamassa ojasta allikkoon. Jos nyt on kriisikuntia, tulisi jatkossa kriisimaakuntia! Kuten Lehtonen esittää Kela voisi hallinnoida soten rahoituksen.
Lauri Oinonen, rahat eivät riitä nimenomaan sen vuoksi, että nyt junaillulla asiakassetelimallilla 58 miljardia ohjataan yksityisille firmoille, kuten asiantuntija, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen sanoo: ”Valinnanvapaus” onkin oikeasti se 5,8 miljardin euron rahamäärä, jolla hallitus haluaa verovaroin rahoittaa yksityissektorilla tapahtuvaa toimintaa, Lehtonen kirjoittaa.
Yrittäisivät nyt kunnissa lausuntoja sorvaavat luottaa asiantuntijoihin ja torjua tämä kermankuorinta ja julkisten verovarojen ohjaaminen voittoa havitteleville pörssi- ym. yrityksille. Siis, ei laajaa asiakasseteliä, ja setelin myöntöoikeus maakunnalle, jonka tulee huolehtia, että julkinen terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ovat kaikkien maakunnan asukkaita varten ja saatavissa ja että rahat riittävät.