Lindström ei lupaa työllisyyskokeiluille jatkoa – ”kunnille roolia allianssin kautta”

Työministeri Jari Lindström ja Kuntaliiton työllisyysasioiden kehittämispäällikkö Erja Lindberg keskustelivat tuoreen Kuntalehden Vastakkain-artikkelissa työllisyydestä. Ministeri ei luvannut jatkoa kuntien työllisyyskokeiluille.

Kansa on noussut barrikadeille aktiivimallia vastaan, joka tuli voimaan vuoden alussa. Työministeri Jari Lindström, sin., ei ollut ideoimassa mallia eikä edes esittelevä ministeri, mutta nyt hän joutuu selittelemään mallia miltei päivittäin.

Päätöksen repiminen heti, kun se meni eduskunnan myllyn läpi, harmittaa häntä. Etenkin se, että myös hallituspuolueiden edustajat alkoivat arvostella sovittua mallia.

– Kyllä minulla tuli sellainen olo, että miksei me tehty muutoksia ennen kuin malli tuli eduskuntaan, hän tunnustaa.

Erja Lindberg vastaa työllisyys-asioista Kuntaliitossa ja tietää, että huoli aktiivimallista on suuri varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomen kunnissa.

– Ehkä vaikutuksia ei ollut arvioitu kunnolla, Lindberg huomauttaa ministerille.

TE-toimistoissa ollaan jo hätää kärsimässä mallin takia.

Lindströmin mukaan lisäresurssien antaminen työvoimahallinnolle ei ole kuitenkaan niin simppeli ratkaisu kuin voisi kuvitella, mutta ”kyllä sille puolelle paukkuja tarvitaan”.

– Resurssit voisivat tulla ostopalvelun kautta. Voisimme keventää työvoimahallinnon ihmisten taakkaa, jotta he voisivat keskittyä olennaisiin asioihin.

Ministeri muistuttaa, että viranomaispäätöksiä ei voi tehdä ihan kuka tahansa.

– Pitää olla tosi tarkka, että mitä ostetaan, mitä resursoidaan.

Kuntia ei kuunnella

Eduskunta edellytti joulukuussa, että aktiivimallia seurataan. Hallituksessa on suunniteltu tarkastelupisteeksi huhtikuuta.

Lindström muistuttaa ”todella oudosta tilanteesta”.

– Meillä on TE-hallinnon puolella älyttömän paljon palveluita niin työttömille kuin yrittäjillekin, mutta niitä tunnetaan tosi huonosti. Siinä on varmaan syytä meissäkin, sillä olemme huonosti viestineet niistä.

– Idässä ja pohjoisessa palveluita ei juuri ole, Lindberg huomauttaa.

– Se on totta, ministeri myöntää ja sanoo, että myös hänen omalla kotiseudullaan Kaakkois-Suomessa sanotaan, ettei aktiivimalli siellä toimi.

Mallin korjaaminen pitää hänen mielestään tehdä huolellisesti.

– Meidän täytyy nyt kuunnella niitä ihmisiä, jotka tekevät tätä työkseen. Ei lähdetä hosumaan. Resurssit pitää kohdentaa oikealla tavalla.

– Jos resurssien vähyys on ongelma, miksi ihmeessä kuntien osaamista ja panostusta ei ole riittävästi huomioitu, Lindberg ihmettelee.

Hän on turhautunut, koska hän on keskustellut monta kertaa Lindströmin kanssa kuntien näkemyksistä ja usein he ovat olleet monesta asiasta samaa mieltä. Päätöksissä yksimielisyys ei ole näkynyt.

– Tulee sellainen olo, että meitä ei kuulla. Jos kunnat panostavat, ei voi olla niin, että niille ei tule mitään toimivaltaa sitä kautta. Jos pistetään rahaa, täytyy olla myös työkaluja.

Kunnat ja allianssimalli

Lindströmin mielestä kompromissi kasvupalveluista eli allianssimalli on vastaus kunnille.

– Tämä antaa kyllä mahdollisuuksia sille, että kunnatkin ovat tässä mukana, hän viittaa malliin, jonka sisällön tarkempi valmistelu on vielä kesken. Kasvupalvelulain on tarkoitus tulla huhtikuussa eduskuntaan.

– Meidän pitää käyttää tämä aika nyt siihen, että mitä tämä nyt todella tarkoittaa. Enhän minäkään pysty vielä sanomaan, ministeri sanoo.

Hän muistuttaa, että virkamiehet esittelevät ministeriryhmälle vielä parhaan arvionsa, mihin kaikkeen allianssimalli vaikuttaa.

Lain esittelee elinkeinoministeri Mika Lintilä, kesk., mutta malli on väsätty ministeriryhmässä eli Lindströmin sanoin ”porukalla”, johon kuuluu Lintilän ja Lindströmin lisäksi oikeusministeri Antti Häkkänen, kok.

– Minulla on ollut koko ajan vilpittömästi se tavoite, että saadaan julkinen ja yksityinen työvoimapalvelu keskustelemaan keskenään sekä saadaan valtio ja kunnat tekemään yhdessä, koska rahaa ei ole silmittömästi, Lindström sanoo.

Hän vielä vakuuttaa, että kunnille tulee oikeasti joku rooli.

– Kyllä minä uskon, että tulee. Tässä on rooli molemmilla, on kunnilla ja maakunnilla. Tämä ei ole mikään semmoinen heitto, että saadaan porukka hiljaiseksi.

– Ettei se ole vain niin, että kunnat antavat rahaa ja jakavat vastuuta, Lindberg tarkistaa.

– Uskotteko oikeasti, että kokoomus olisi hyväksynyt tämän, jos kuntapuolta ei olisi mukana? Häkkäsen Antti kysyi kuntapuolen asiat todella tarkkaan, ministeri vastaa.

Miten kokeilujen käy?

Lindberg nostaa esille Tampereen seudun työllisyyskokeilun, jossa jo tehdään yhdessä.

– Näetkö, että se on malli, jota pystyy allianssin avulla jatkossakin tekemään, hän tivaa ministeriltä.

– Kyllä minun ymmärrykseni on nyt se, kun me moneen kertaan läpivalaistiin tämä, Lindström vastaa.

Tampereen kokeiluun Lindström on jo käynyt tutustumassa.

Kokeilussa Tampereen seudun kunnat ovat ottaneet hoitaakseen TE-toimistoilta lakisääteisiä tehtäviä. Tulokset vaikeasti työllistettävien aktivoimisessa ovat olleet tähän mennessä hyviä.

– Siellä on tehty hyvää työtä, ministerikin kehuu.

Pirkanmaan lisäksi Satakunnassa Porilla on oma kokeilunsa, Varsinais-Suomessa Turulla, Paimiolla, Raisiolla ja Naantalilla omansa. Pohjois-Savon kokeilussa ovat Kuopio, Siilinjärvi ja Tuusniemi. Lapin kokeiluun osallistuvat Rovaniemi, Kemi, Kemijärvi, Sodankylä ja Tornio. Kokeilujen määräaika päättyy vuoden lopussa.

Lindbergin mielestä kokeiluja pitäisi ehdottomasti jatkaa ja hyödyntää mallia vuonna 2020, jolloin maakuntauudistus tulee voimaan.

– Kahden erilaisen kulttuurin, TE-puolen ja kunnan, kohtaamista ja osaamista – ja hynttyyt yhteen. Sehän on paras innovatiivinen juttu, mitä tällä hetkellä voidaan tehdä.

– Nimenomaan on, Lindström myöntää.

Allianssimallin sisältö vaikuttaa vielä hyvin hämärältä, mutta ministeri kehottaa perehtymään siihen.

– Nyt on varmaan syytä kaikkien tutustua allianssiin, että mitä mahdollisuuksia se antaa.
Hän korostaa vielä, että TEM:n virkamiesten mukaan malli antaa ”ennen kaikkea mahdollisuuksia toimia”.

– Sen sijaan, että me nyt huutelemme aidan yli toisillemme, kannattaisi miettiä, että tällainen malli meillä nyt on ja miten tätä voidaan hyödyntää.

– Kun allianssimalli nyt tuli, tässähän olisi eväät lähteä rakentamaan sitä yhdessä työllisyyskokeilualueiden kanssa sinne vuoteen 2020 asti, Lindberg sanoo.

Lindströmin mukaan asiasta pitää vielä keskustella, mutta hän muistuttaa, että pitää valmistautua ”tulevaan maailmaan” eli maakuntamalliin. Hän pohtii, mikä järki olisi siinä, että laitettaisiin paukkuja johonkin, kun tiedetään, että kohta joudutaan purkamaan jotakin.

Lindberg muistuttaa, että kokeiluissa on ihmisiä, jotka ovat olleet pitkään pois työmarkkinoilta.

– Olisi järkevää, että he saisivat jatkaa vuoteen 2020 eikä heitä keikautettaisi takaisin TE-toimistoon vuodeksi. Sehän ruuhkauttaa taas TE-toimistoja.

– Tässä on varmaan seuraava vääntö, mistä me olemme eri mieltä. Tällä hetkellä meidän näkemys on toisenlainen, ministeri sanoo.

Lindbergille jää sellainen käsitys, että kokeilujen jatkoa vielä harkitaan.

”Ei me haluta riidellä”

Ministereillä oli kasvupalvelu-uudistuksesta joulun alla ”näkemyseroja”. Lindström oli samaa mieltä kuin työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) virkamiehet, että järjestämisvastuu pitää olla maakunnalla. Pääkaupunkiseudulle oli jo aiemmin sovittu erillisratkaisu.

– Meidän puolella oli huoli, että tämä lähtee ihan lapasesta. Kun annetaan tuonne erillisratkaisu ja tuonne, niin mihin me vedämme rajan?

Lindström huomauttaa, että ei ole ollenkaan yksiselitteistä, mitä eduskunnan perustuslakivaliokunta sanoo erillisratkaisuista.

Hänen mukaansa virkamiesten käsitys on se, että pääkaupunkiseudun erillisratkaisun pystyy perustelemaan, koska kyseessä on oikeasti erilainen alue kuin mikään muu Suomessa.

– Mutta jos tuodaan jotain uutta, esimerkiksi Tampere, Turku, Oulu, aina menee vaikeammaksi. Millä perustelet, että juuri niillä pitäisi olla erillisratkaisu?

Hän pitää surullisena sitä, että on tullut kuva, että hallitus riitelee varsinkin isojen kuntien kanssa.

– Ei me haluta riidellä, vaan tehdä yhdessä.

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 2/2018 (ilm. 8.2.)