Helsingin valtuusto lähes yksimielinen: Sote-uudistusta ei tule hyväksyä
Kuva: Ville Miettinen
Helsingin kaupunginvaltuusto oli poikkeuksellisen yksimielinen keskiviikkona, kun se päätti kannanotostaan sote-uudistukseen. Valtuusto hyväksyi viistuntisen kokouksen ja voimakkaan keskustelun jälkeen erittäin kriittisen kannanoton uudistukseen äänin 82-3.
Pormestari Jan Vapaavuori, kok., piti poikkeuksellisen pitkän puheenvuoron perustellessaan, miksi sote-uudistus on Helsingille ja myös muulle Suomelle vahingollinen ja miksi uudistusta ei pitäisi esitetyssä muodossa toteuttaa.
Koko pormestarikautensa maakuntauudistusta vastaan puhunut Vapaavuori pisti peliin koko arvovaltansa.
– Olen istunut tässä salissa parin vuoden ulkomaankomennusta lukuun ottamatta vuodesta 1993. Uskallan väittää, ettei täällä ole koko tänä aikana käsitelty Helsingin kannalta yhtä tärkeää kysymystä kuin tänään. Meidän tehtävämme on tänään lähettää yksiselitteinen ja yhtenäinen viesti hallitukselle ja eduskunnalle, Vapaavuori sanoi.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Vapaavuori toi esiin huolensa uudistuksen vaikutuksista kaupunkien ja sitä kautta koko maan elinvoimakehitykseen.
Maakuntahallintoa hän kuvaili tasapaksuksi ja itsehallinnon kannalta ”lähinnä huonoksi vitsiksi”.
– Käytännössä iso osa hyvinvointiyhteiskunnan sisältöä ollaan siirtämässä toimivalta itsehallinnolta eli kunnilta valtiojohtoiseen maakuntahallintoon. Tämän lisäksi kuntien itsehallintokin kapenee ja vieläpä pois otettavia tehtäviä laajemmin.
– Tulevaisuuden kannalta kaikkein ongelmallisinta on, että hallituksen tarjoama ratkaisu sementoi Suomeen uuden hallintorakenteen, josta on selkeästi enemmän haittaa kuin hyötyä, Vapaavuori sanoi.
Lue myös: Vapaavuori: Esitys pääkaupnkiseudun omasta maakunnasta ei kelvannut hallitukselle
Apulaispormestari Vesikansa: ”Pääkritiikkimme on ohitettu”
Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa, vihr., kävi läpi puheenvuorossaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen vaikutuksia Helsingin palveluihin ja ongelmakohtia sekä erityisesti rahoituksen riittävyyttä ja palveluiden pirstaloitumista.
– Helsinki on kertonut kantansa ongelmiin lukuisissa vaiheissa. Hallitus on prässännyt ja pakittanut vähän väliä vaihtuvilla kannoilla, mutta erityisesti meidän pääkritiikkimme on ohitettu, Vesikansa sanoi.
Vesikansa muistutti Helsingissä ja muualla Suomessa jo tehdystä kehitystyöstä ja sen avulla nykyisessä järjestelmässä saavutetusta huomattavasta edistyksestä Helsingissä ja koko maassa.
– Kun me ja monet muut olemme tuoneet esiin integraation puuttumista ja järjestelmän sirpaloitumista, on hallituksella ollut tarjota kovin vähän konkretiaa. Koska tämä on elintärkeää järjestelmän toimivuudelle, on selvää, että järjestelmää yritetään pitää kasassa keinolla millä tahansa, eikä purukumia ja teippiä säästellä. Todellisuudessa tämä tarkoittaa merkittävää määrä byrokratian lisäämistä, Vesikansa sanoi.
– Jotta palvelut toimisivat, ihmisille tarvitaan ohjausta ja tukea palvelulabyrintissä toimimiseen. Tarvitaan valtava määrä sen ohjaamista, mitä tietoa yritysten pitää tuottaa ja miten niiden pitää toimia. Kaikki tämä lisää vaatimuksia myös markkinoille tuloon ja voi itseasiassa estää esimerkiksi pienten yritysten pääsyn markkinoille. Byrokratia ei ole ilmaista ja sen hinta on pois itse palvelusta.
Puska kritisoi haittojen liioittelua
Helsingin keskustan kahden hengen keskustaryhmää edustanut Pekka Puska esitti, että valtuuston keskustelu merkitään tiedoksi, Helsinki ei anna lausuntoa ja kaupungin hallituksen esitys hylätään.
Puskan esitystä kannattivat vain toinen keskustan valtuutettu Terhi Peltokorpi ja ainoa sinisten edustaja Sampo Terho.
Puska totesi puheenvuorossaan, että alueellinen hallinto ei ole muualla Euroopassa vähentänyt kaupunkien elinvoimaa vaan päinvastoin edistänyt sitä.
Puska piti ansiokkaina Uudenmaan talousjohtajan Markus Syrjäsen laskelmiin uudistuksen taloudellisista vaikutuksista. Helsingin sote-vastustus voimistui entisestään, kun Syrjäsen laskelmat, joiden mukaan Uuttamaata uhkaa jo uudistuksen ensimmäisenä vuonna satojen miljoonien eurojen rahoitusvaje, julkistettiin.
– Uudenmaan suunnittelu on päässyt hyvään vauhtiin, eivätkä siirtymävaiheen haasteet saa estää välttämätöntä uudistusta, Puska kuitenkin totesi.
Hän muistutti, että suurilla kaupungeilla tullee olemaan vaikutusvaltaa, kun ne todennäköisesti saavat suuren edustuksen maakuntavaltuustoihin.
Helsingin lausuntoesityksessä esiin tuodut huolet ovat Puskan mukaan osin oikeita, osin liioiteltuja ja osin täysin perusteettomia.
– Erityisen ikävää on liioittelu uudistuksen vaikutuksista tavallisille ihmisille, sairaille ja vanhuksille.
Helsingin lausunnon mukaan esitetty uudistus pirstoo kunnan tehtäväkentän ja vaikeuttaa monitahoisten ongelmien ratkaisemista.
”Kunnan vastuulle jäävien peruspalveluiden, kuten esimerkiksi neuvoloiden ja koulujen, sekä maakunnan väliin syntyy uusi rajapinta. Hallinnollisten organisaatioiden lisääminen ei paranna palvelua tai yhteistyötä kokonaisuutena. Maakunnan ja kunnan välinen yhteistyö vaikeuttaa terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista ja luo lisähaasteita erityisesti Helsingin ja metropolialueen erityispiirteisiin liittyvien haasteiden, kuten segregaation, asunnottomuuden ja syrjäytymisen ratkaisemiseen”, lausunnossa todetaan.
”Uudistuksen tavoitteina ovat terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen, palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen, kustannusten kasvun hillitseminen sekä selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä. Yksikään esitetyistä tavoitteista ei toteudu Helsingissä uudistuksen myötä”, lausunnossa todetaan.
Lue myös:
Pekka Saurin kolumni: Miten seurata sotesta kunnialla?
Timo Aronkytö: Maakuntajärjesteäjä mahdollistaa muutoksen
