Huoli rahoituksesta kasvaa, hallitus lupaa maakunnille hyvän alun

Hallitus vastaa yhä enemmän esiin nousevaan huoleen maakuntien rahoituksesta lupaamalla, että se turvaa maakuntien rahoituksen riittävyyden ja uudistuksen sujuvan alun. Konkreettisia rahalupauksia hallitus ei anna, mutta kannanotto ehkä riittää rauhoittamaan ainakin hallituspuolueiden omaa kenttää. Jos käynnistysvaihe epäonnistuu, uudistus menettää uskottavuutensa. Jos käynnistysvaiheen turvaaminen vie paljon lisää rahaa, säästötavoite karkaa yhä kauemmas.

Hallituksen kehysriihen yhteydessä annetun tiedotteen mukaan ”on erittäin tärkeää, että maakuntien toiminnan aloitus vuonna 2020 sujuu hyvin. Tämä on edellytys sille, että palvelut voidaan järjestää laadukkaasti ja vaikuttavasti”.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina näkee tiedotteessa vastausta etenkin Uudenmaan huoleen rahoituksen riittävyydestä palvelutarpeiden kasvaessa, samoin kuin yleiseen huoleen ICT:n, muutoskustannusten ja palkkaharmonisaation vaikutuksista.

Uudellamaalla on ehkä eniten kannettu huolta rahan riittämisestä. Maakunnassa on tehty laskelmia, joiden mukaan maakunnalta voi pahimmillaan puuttua jopa 300 miljoonaa euroa.

Pallo seuraavalle hallitukselle

Nykyinen hallitus tekee nyt viimeistä budjettiaan. Käynnistysvuoden 2020 ja siitä eteenpäin maakuntien rahoitus on seuraavan hallituksen ja eduskunnan käsissä.

Vastuu maakuntien rahoituksesta siirtyy osittain varmaan seuraavallekin hallitukselle, sitä ei voi millään välttääkään, sanoo Reina.

Hallitus on kyllä kuullut maakuntien huolta konkreettisestikin. Ne ihmiset, jotka eivät itse tee valintoja, kirjataan julkisen sektorin asiakkaiksi siirtymäkauden ajan. Alun perin oli tarkoitus, että heidät sijoitetaan lähimmän sote-keskuksen asiakkaiksi heti aluksi. Tämä muutos oletettavasti vähentää maakuntien kustannuksia alkuvaiheessa.

Myös asiakasseteleistä maakuntien huoli otettiin huomioon, kun hallitus luopui aikeesta, jonka mukaan maakunnat velvoitettaisiin antamaan asiakasseteli erikoissairaanhoitoon.

”Varautuu huomioimaan korjaustarpeen”

Valtiovarainministeriö on käynyt maaliskuussa rahoitukseen ja kustannuskehitykseen liittyvät neuvottelut kaikkien maakuntien kanssa. Neuvottelukierroksen perusteella on valtioneuvoton tiedotteen mukaan syytä tarkemmin arvioida muutoskustannusten, kuten tila- ja ICT-kustannusten sekä palkkaharmonisaation todellista tasoa.

Hallitus lupaa, että muutoskustannuksia tarkastellaan tämän vuoden aikana muun muassa osana koetalousarvion laadintaa. Vuonna 2019 käytävässä kehysprosessissa varaudutaan koetalousarvioissa mahdollisesti esiin tuleviin ongelmiin.

Aloitusvuoden 2020 rahoituksen riittävyyttä eräissä maakunnissa tarkastellaan valmisteltaessa maakuntien rahoituslain täydennystä.

Jos valmistelutyössä on nähtävissä, että laadukkaiden ja vaikuttavien palvelujen järjestäminen vaarantuu maakuntien toiminnan alkuvaiheessa, hallitus lupaa, että se ”varautuu huomioimaan korjaustarpeen” maakuntien rahoituslain täydennyksessä tämän vuoden syksyllä.

Palkkojen harmonisointi suuri tuntematon

Palkkaharmonisoinnin vaikutuksia ei tiedetä. Harmonisointi tarkoittaa sitä, että samasta työstä maksetaan samaa palkkaa. Eroja on, kun maakuntien palvelukseen eri tahoilta tulevilla henkilöillä on erilaisia pakkoja.

Työtuomioistuin on katsonut, että Kainuun sote -kuntayhtymässä fysioterapeuttien palkat tulee yhdenmukaistaa korkeimman palkkatason mukaisiksi.

KT Kuntatyönantajat arvioi viime viikolla, että palkkakustannusten kasvu voi olla niin paljon odotettua suurempaa, että kustannusten nousu uhkaa sote-uudistuksen säästötavoitteita ja vaikuttaa koko kansantalouteen.

Kuntatyönantajat esittääkin palkkaharmonisoinnista erillistä lakia. Ay-puolelta Tehy kiirehti vastustamaan esitystä erillisestä laista.

” KT:n esitys merkitsisi käytännössä lakia, jolla estettäisiin perustuslain ja työsopimuslain mukainen tasapuolinen kohtelu ja käytännössä lopetettaisiin tasapuolinen palkkaus naisvaltaisella alalla”, Tehy toteaa kannanotossaan.

Palkkojen harmonisoinnista enemmän Kuntalehdessä täällä

Tehostaminen vie aikansa

Taustalla on tavoite sote-kustannusten kasvun hillinnästä kolmella miljardilla. Kuitenkin lisää kustannuksia tulee oletettavasti siitä, että maakunnille syntyy kustannuksia sellaisista henkilöistä, jotka tähän mennessä eivät ole käyttäneet julkisia sote-palveluja.

Se, mistä nämä uudet kustannukset katetaan, on melko abstraktien vastausten varassa. Puhutaan toiminnan tehostamisesta, johtamisen kehittämisestä, ICT:n tuomista hyödyistä, varhaisen hoitoonpääsyn tuomista hyödyistä, järjestäjien määrän vähenemisestä odotettavista säästöistä.

Mutta kuten Uudenmaan muutosjohtajat Markus Sovala ja Timo Aronkytö muistiossaan huomauttavat, mikään toiminnan kehittäminen ei ehdi vaikuttaa alkuvaiheessa.

Kyynikot huomauttavat, että kyllä säästöjä syntyy, jos valtio antaa maakunnille tietyn summan rahaa ja maakunta järjestää sillä sen verran palveluja kuin pystyy.

Tulevien  maakuntien muut kuin sote-alat puolestaan ovat huolissaan siitä, miten niille riittää rahaa, kun maakunnat päättävät valtiolta saamansa rahan käytöstä. Esimerkiksi kasvupalveluihin ei korvamerkitä osuutta valtion maksamassa rahoituksessa.

ICT säästää, mutta tulee kalliiksi

ICT-ratkaisuihin kohdistuu suuria odotuksia sekä toiminnan tehostamisessa että palvelun paranemisessa. Alan ihmiset huomauttavat, että soten tietohallintaa pitää kehittää joka tapauksessa, riippumatta sote-uudistuksesta.

Säästöjen ja palvelun parantumisen toteutumista ei varsinaisesti juuri kyseenalaisteta – mutta ensin tarvitaan jätti-investoinnit, jotta saadaan toimivat järjestelmät.

ICT-ratkaisujen hintaa ei oikein uskalleta edes arvailla. Ratkaisematta on esimerkiksi Uudellamaalla käynnistetyn Apotin rahoitus, 500 miljoonana euroa.

Vaikutus kuntatalouteen arvioidaan

– Tuossa myös nyt linjattu, että kuntien ja valtion yhteistyönä arvioidaan tarkemmin uudistuksen vaikutuksia kuntatalouteen. Tämä on hyvä, sanoo Reina.

– Tosin tässä luvattu arviointi tehdään lakien hyväksymisen jälkeen. Toki luvutkin tarkentuvat. Toisaalta on selvää, että kohtuuttomuudet ja ongelmat on korjattava rahoituslainsäädäntöä muuttamalla. Tämä koskee sekä kuntia että maakuntia.

Hallituksen tiedotteessa todetaan, että sekä suuret kaupungit että kuntakenttä laajemmin ovat ilmaisseet huolensa uudistuksen vaikutuksista kuntatalouteen. On tärkeää, että kunnat ja valtio arvioivat yhdessä näitä vaikutuksia. Tarkennettu arviointi vaikutuksista kuntatalouteen käynnistetään välittömästi nyt eduskunnassa olevien maakunta- ja soteuudistuksen lakien hyväksynnän jälkeen.

Lue myös: Kuntaliiton Minna Punakallio: Kehysriihessä kuntien vos-hätähuuto