Perustuslakivaliokunnalta toinenkin tietopyyntö hallitukselle – nyt EU-notifikaatiosta
Kuva: Eduskunta / Hanne Salonen
Annika Lapintien, vas., johtama perustuslakivaliokunta on tällä viikolla kuullut asiantuntijoita sote-lakiesityksestä.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on tehnyt toisenkin tietopyynnön hallitukselle sote-uudistukseen kuuluvasta valinnanvapauslakiesityksestä.
Tiistaina valiokunta lähetti tietopyynnön koskien palvelujen yhdenvertaisuuden toteutumisen valvontaa, jonka kokonaiskuva ei valiokunnan mukaan käynyt lakiesityksestä selvästi ilmi. Tietopyyntö tarkoittaa käytännössä kokonaisselvityksen pyytämistä asiasta, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie, vas., kertoi Kuntalehdelle tiistaina.
Tänään perustuslakivaliokunnan pöytäkirjaan kirjattiin tietopyyntö joka liittyy EU-notifikaation käsittelyyn lakiesityksessä.
Kun perustuslakivaliokunta arvioi valinnanvapauslakiesitystä vuosi sitten, se edellytti, että valtioneuvoston on jatkossa huolehdittava erityisen tarkasta lakiehdotusten EU-oikeudellisesta arviosta tarvittaessa yhteistyössä EU:n viranomaisten kanssa.
Nyt perustuslakivaliokunta haluaa selvityksen siitä, miten nyt vireillä olevaa esitystä valmisteltaessa on tehty yhteistyötä EU:n viranomaisten kanssa
”Valiokunta pyytää myös olennaisesti tarkempaa oikeudellista tarkastelua ehdotetun järjestelmän suhteesta EU:n valtiontukisääntelyyn erityisesti notifikaation tarpeellisuuden näkökulmasta. Selvitykseen on syytä sisällyttää myös oikeusvertailevia näkökohtia ainakin niistä EU-jäsenvaltioista, joissa on omaksuttu samankaltaisia järjestelyjä”, tietopyynnössä todetaan.
Lisäksi valiokunta pyytää valtioneuvostolta näkemystä siitä, millaisia oikeusvaikutuksia erilaisilla ratkaisulla notifiointiin ryhtymisen suhteen on nyt ehdotettavan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän kannalta.
EU-notifikaatio nousi vilkkaan keskustelun aiheeksi vuoden alussa, kun Kuntalehti oli kirjoittanut korkeimman hallinto-oikeuden lausunnosta lakiesitykseen. KHO katsoi, että maakunnan liikelaitosten oikeudellisen aseman selvittämiseksi suhteessa valtiontukeen ainoa oikeudellisesti kestävä tapa olisi saattaa lakipaketti EU-komission käsittelyyn.
Nyt käsittelyssä olevassa valinnanvapauslakiesityksessä arvioidaan, että notifiointi EU- komissiolle johtaisi sellaisiin lisäkysymyksiin, joihin Suomella ei ole vastauksia ainakaan ennen kapitaatiomaksuja ja muita korvauksia koskevien maakuntien päätöksien valmistumista sekä ilman toiminnan vaikutuksien arviointia.
Lakisesityksen mukaan valinnanvapauslain notifioiminen merkitsisi siten käytännössä lainsäädäntökehikon notifioimista, joka ei määrittele vielä tosiasiallista toimintaa tai maakuntien toimeenpanoa, joka olisi keskeistä taloudellisen toiminnan luonteen sekä EU-valtiontukitarkastelun osalta.
Mainituista syistä johtuen hallituksen mukaan ei voitaisi vastata keskeisiin komission kysymyksiin, eikä notifioimista pidetä perusteltuna.