Asiakassetelistä rautalankamalli
Kuva: Pixabay
Hallituksen valinnanvapausmallissa edellytetään, että maakunnat selvittävät tarkasti oman palvelunsa kustannukset aloilla, joissa käytetään asiakasseteliä.
Sote-uudistuksen valinnanvapausmalliin kuuluvan asiakassetelin arvon määrittämisestä on valmistunut raportti. Se sisältää ohjeita setelin arvon määrittelystä, mutta on myös selkeä rautalankamalli siitä, mitä asiakasseteli on ja mitä se ei ole. Raportissa selvitetään asiakassetelin käyttömahdollisuudet ja sen arvon määrittäminen. Siinä käydään läpi myös erot nykyiseen palveluseteliin.
Asiakasseteli on maksusitoumus, jonka asiakas saa sosiaali- ja terveyspalvelun hankkimiseen. Asiakassetelillä tarkoitetaan sitä, että maakunta korvaa asiakkaan palvelun kustannukset asiakasseteliin kirjattuun palveluun ja siinä määritellyn summan mukaisesti.
Lisäpalveluja asiakkaan harkinnan mukaan
Maakunnan liikelaitos maksaa korvauksen suoraan palveluntuottajalle. Asiakkaan tarvitsee maksaa vain palveluun mahdollisesti liittyvä asiakasmaksulain mukainen asiakasmaksu. Asiakasmaksun perii maakunta, ei palveluntuottaja.
Jos asiakas haluaa, hän voi omalla kustannuksellaan ostaa lisäpalveluja. Palveluntuottaja ei kuitenkaan voi myydä lisäpalveluna sellaista palvelua, joka on sisällytetty asiakassetelistä maksettavaan korvaukseen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Asiakas voi valita asiakassetelillä annettavan palvelun tuottajaksi sellaisen tuottajan, jonka jokin maakunta on hyväksynyt. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan asiakassetelin myöntäneen maakunnan asettamia ehtoja ja sitoutuu tuottamaan palvelun maakunnan liikelaitoksen päättämällä korvauksella.
Asiakas voi aina kieltäytyä hänelle tarjotusta asiakassetelistä. Silloin maakunnan liikelaitos toteuttaa asiakkaan palvelut muulla tavoin. Se voi myös itse tuottaa palvelun.
Selvät erot nykyseteliin
Asiakassetelin tullessa käyttöön neljä asiaa muuttuu suhteessa palveluseteliin.
Asiakassetelin käyttö tulee nykyistä huomattavasti velvoittavammaksi. Nykyisin kunnat ja kuntayhtymät voivat antaa palvelusetelin harkintansa mukaan.
Toiseksi asiakassetelin käyttökohteet määritellään laissa. Asiakasseteli on tarjottava muun muassa tiettyihin sosiaalihuollon tehtäviin sekä lääkinnällisen kuntoutuksen vastaanottokäynteihin. Maakunnan liikelaitoksen tehtäväksi jää kuitenkin asiakassetelillä hankittavien palvelujen yksityiskohtaisen sisällön määritteleminen.
Kolmas ero nykyiseen on, että asiakas maksaisi vain lain mukaisen asiakasmaksun. Nykyisin palvelusetelin arvo voi olla tasasuuruinen tai se voi olla riippuvainen asiakkaan tuloista. Jollei palvelua ole säädetty maksuttomaksi, asiakkaalle voi jäädä maksettavaksi omavastuuosuus, joka määräytyy palveluntuottajan perimän hinnan ja palvelusetelin arvon erotuksena. Hallituksen esityksessä tuottajan saama lopullinen korvaus koostuu tulevaisuudessa siis vain asiakassetelistä, eikä palveluntuottaja voi sen lisäksi saada erikseen markkinaperusteisesti määräytyvää lisää.
Neljäs uusi asia on, että palvelusetelin arvoa määritettäessä on tiedettävä, mitä palvelu maksaa maakunnan tuottamana. Hallituksen esityksen mukaan asiakassetelin arvo ei saa ylittää maakunnan liikelaitoksen oman tuotannon kustannuksia, ellei se ole asiakkaan palveluiden takia välttämätöntä. Syynä voi olla esimerkiksi hoitotakuuajan ylittyminen tai muu asiakkaan palveluun liittyvä erityinen syy. Tästä seuraa, että jatkossa julkisen palveluntuotannon kustannus on tiedettävä tarkkaan asiakassetelin arvoa määriteltäessä.
STM pyytää kommentteja
Palveluntuottajien korvauksia tarkasteleva työryhmä on valmistellut raportin yhteistyössä Sitran kanssa. Myös maakuntien asiantuntijoita on osallistunut työhön.
Koko raportti onluettavissa täällä.
Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää raportista lausuntoja. Kommentointiaikaa on 26.11.2018 saakka.
