Kuntaliitto: Rauhassa rajoituslain kanssa – "Vaarana, että sokkona syöksytään ulkoistamaan"
Kuntaliitto ei kannata rajoituslain kumoamista.
Kuntien sote-ulkoistuksia koskevan rajoituslain purkaminen voisi johtaa harkitsemattomiin päätöksiin, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.
Osa kuntapäättäjistä on toivonut rajoituslain kumoamista. Esimerkiksi Heinolan ja Kauhajoen kaupunginjohtajat moittivat Kuntalehden haastattelussa lakia kuntien toimien rajoittamisesta.
Kuntaliitto ei kuitenkaan kannata lain kumoamista.
– Sote-uudistus on edelleen tekemättä ja kunnilla on selkeästi halu mennä eteenpäin. Tiedetään, että kuntiin tulee paljon painetta yksityisten yritysten puolelta. On vaarana, että sokkona syöksytään ulkoistamaan, Tainio sanoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Juha Sipilän hallitus sääti vuonna 2016 lain rajoittamaan kuntien sote-palvelujen ulkoistuksia ja investointeja maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun aikana. Tammikuussa 2019 lain voimassaoloa jatkettiin vuoteen 2022 asti.
Toimitusministeristönä toimiva ex-hallitus ei voi muuttaa rajoituslakia, eikä laki myöskään kumoudu itsestään, vaikka sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu päättyikin.
– Lait eivät kumoudu itsestään, vaan kumoutuminen edellyttää uutta lainsäädäntöä, Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Arto Sulonen sanoo.
– Kokonaan toinen asia on, onko lainsäädäntö tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista ja mitä mahdollisesti sen vastaisesta toiminnasta konkreettisesti seuraisi.
Pelikenttä auki kuntien ratkaisuille
Hanna Tainion mukaan kunnilla on rajoituslaista riippumatta mahdollisuuksia kehittää omia sote-palveluitaan. Siihen kuntien kannattaisikin nyt keskittyä, Tainio sanoo.
– Meille on ympäri Suomea tullut viestiä, että kuntia kutsutaan koolle hakemaan maakuntakokoisia ratkaisuja. Niille on nyt hyvin otollinen maaperä. Näemme, että se on hyvä etenemistapa.
Tainion mukaan paras tapa vaikuttaa tulevan hallituksen sote-päätöksiin on tehdä paikallisia ratkaisuja. Jos kunnissa on tahtoa kuntayhtymälle, sellainen kannattaa nyt muodostaa, sillä pitkän tähtäimen tavoite on muodostaa isompia yhteistyöalueita.
– Pallo on nyt kunnilla. Ne voivat vaikuttaa siihen, mitä tulevaisuus on, nyt on pelikenttä avoinna ratkaisuille. Toivottavasti löytyisi niitä leveämpiä hartioita joita nyt tarvitaan.
Kuntayhtymien muodostamiseen rajoituslaki tai muukaan laki ei vaikuta, vaan se on nykyisen lainsäädännön puitteissa mahdollista.
– Nykyinen kuntayhtymämallikin vaatii korjauksia, mutta niitä voi korjata myöhemmin jos nyt päästäisiin alkuun tällä mallilla, Tainio sanoo.
– On hyvä valmistelu taustalla. Ei heitetä sitä hukkaan.
Valtionosuuksia mietittävä uudelleen
Tainion mukaan kaatuneen uudistuksen valmistelusta voidaan ottaa opiksi, ettei jatkossa kannata haukata liian suurta palaa.
– Täytyy tehdä pienemmin askelin. Kuntayhtymä on hyvä pohja, josta palveluita voidaan lähteä viemään eteenpäin.
Tyssännyt sote- ja maakuntauudistus jättää kunnat heikkoon taloustilanteeseen.
Hallitus leikkasi kuntien valtionosuuksia ja latasi säästötoiveita kaatuneelle uudistukselle. Tainion mukaan nyt ollaan tilanteessa, jossa valtionosuuksia pitää tarkastella uudelleen. Hän uskoo, että parannus on mahdollinen.
– Kun päästään eteenpäin hallituskriisistä ja saadaan eduskuntavaalit käytyä, niin eiköhän asiaan palata. Valtiovarainministeriössäkin asia on tunnistettu ja syksyllä sitä lähdetään puhtaalta pöydältä tarkastelemaan.
Milloin Suomen kuntaliito toimii ja kutsuu pienkunnat (yhteensä 46 kuntaa, asukasluku alle 2.000) tekemään uutta SoTea?
Rahoituslaki rajoittaa, paitsi ulkoistuksia, niin myös vuokratalojen vaihdon huonoista tiloista parempiin. Vuokrasopimuksiakaan ei voi lain mukaan jää pitkäksi aikaa. Vanhuksia on pidettävä tiloissa, jotka on todettu pitkäaikaiseen käyttöön sopimattomaksi ja kalliiksi. Tässä ei ole kyseessä ulkoistuksesta, koska toiminta on kunnan omaa toimintaa omalla henkilökunnalla. Nyt on odotettu jo pitkään sotea, jotta tilanteen voisi korjata, mutta sama takuu edelleen. Eli jos lakia jatketaan, niin siihen pitää tehdä muutoksia ja rajata tällaiset tapaukset pois. Kysehän on korvaavista tiloista, ei uusista tiloista.
Kuntaliitolla on vankka käsitys siitä, että kuntien päätösvaltaa pitää rajoittaa, koska muuten kunnat tekevät sokkona tyhmiä päätöksiä. Outo näkemys järjestöllä jäsenistään, – tätä on uumoiltu, mutta tulihan se nyt sanotuksi.
Oikein hyvä, että kuntaliitto on sitä mieltä, että rajoituslakia jatketaan! Kunnissa on niin kauan odotettu sosiaali- ja terveyspalvelujen ratkaisua, että helposti harkintakyky voi pettää soteuudistuksen kaaduttua ja rynnätään ”sokkona ulkoistamaan”, kuten tapahtui sote-prosessin aikana tietyssä mutkassa.
Joka tapauksessa kunnat tarvitsevat rahaa: leikatut valtionosuudet tarvitaan kipeästi.
Kuntayhtymäpohja voi olla uudistettuna aivan kelpo juttu. Demokraattisia elementtejä voidaan lisätä, esim. yhtymävaltuustojen suorat vaalit? On vakavasti harkittava, tarvitseeko sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen uutta kallista hallintotasoa.
Voidaan todeta, että kova oppi saatiin kaatuneesta sotevalmistelusta – opittiinko?