Arvoisa uusi kuntaministeri
Näin juuri ennen vaaleja, ennakkoäänestyksen päätyttyä, on luonteva lähestyä teitä, arvoisa tulevan hallituksen kuntaministeri. Vielä emme tiedä äänestystulosta, mutta haluan jo nyt osoittaa teille tämän viestini, kertoakseni kuntakentän näkökulmista ja muutamasta toiveesta koskien tulevaa tehtäväänne.
Joidenkin arvioiden mukaan tulevaan hallitukseen tulisi vain 12 ministeriä siten, että erillistä kuntaministeriä ei nimitettäisi. Toivottavasti tällaiset kaavailut kuitenkin jäävät vain kaavailun tasolle ja tulevassakin hallituksessa istuu ministeri, jonka keskeisen toimenkuvan muodostavat kunta-asiat. Oikeastaan ensimmäinen toiveeni toteutuisi jo sillä, että teidät nimitetään.
Muita toiveita:
Kuntasektorin vahvaan rooliin perustuvan palvelujärjestelmän säilyttäminen. Kunnissa tehdään ja voidaan parhaiten toteuttaa hyvinvointiyhteiskunnan toimialat ylittävää päätöksentekoa ja johtamista siten, että paikalliset tarpeet huomioidaan. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistapojen muuttuessa riskinä on, että kokonaisuudet huomioon ottava julkinen johtaminen yhteiskunnassamme kapeutuu.
Toivoisin myös erityistä paneutumista kuntia koskevan lainsäädännön valmistelun tasoon. En tarkoita tällä sisältökysymyksiä, vaan lainsäädännön teknistä valmistelua. Viimeisten vuosien aikana hallituksen esitykset ovat olleet kiireellä valmisteltuja, minkä johdosta niissä ei ole ehditty pohtimaan uusien lakien suhdetta muuhun lainsäädäntöön. Toivoisin selvää tason nostoa lainsäädännön valmistelussa.
Paikallisten ratkaisujen ja innovaatioiden esteiden purkaminen normeja väljentämällä on myös toiveissa mukana. Tiukka sektorikohtainen normitus estää vaikuttavien ja kustannuksia säätävien uusien toimintamallien syntymisen paikallistasolla, joita kunta- ja palvelurakenteiden muutokset voisivat muutoin mahdollistaa. Tiukalla normituksella ei myöskään pystytä huomioimaan kuntalaisten ja asiakkaiden kokonaistilannetta, joka on parasta arvioida paikallistasolla.
Valtion keskushallinnon työskentelytavan uudistaminen. Nyt valtion oikea käsi ei tiedä, mitä vasen tekee. Ministeriöiden usein ristiriitaiset tavoitteet ja toimenpiteet tulisi sovittaa yhteen ennen kuin kunnat joutuvat soveltamaan niitä käytäntöön.
Viimeinen toiveeni on listani tärkein. Suomen kuntasektorilla on edessään tämän vuosikymmenen aikana historiansa ehkä suurimmat muutostarpeet. Julkinen talous, kunnat ja valtio, ovat kaikesta huolimatta yksi kokonaisuus, jonka yhteistoiminta luo edellytykset onnistuneelle muutokselle. Luottamuksen rakentaminen kuntien ja valtion toimijoiden kesken on kaiken kehittämistyön perusta.
Kunnioittaen,
Kari Pekka Mäki-Lohiluoma
Toimitusjohtaja
Suomen Kuntaliitto
Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntaliiton blogissa