Esimies on aina oikeassa
Tutkimusten mukaan esimiestyö vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisia suunnitelmia työntekijöillä on oman työuransa pituuden suhteen. Hyvien esimiesten alaiset jatkavat työssä pidempään kuin muut.
Mitä on hyvä esimiestyö ja johtaminen? Robert Moormanin mukaan menettelytapojen pitää olla kunnossa. Yksilöillä on oikeus ilmaista mielipiteitä, kaikkien asianosaisten tulee olla edustettuina päätöksiä tehtäessä, päätökset ovat johdonmukaisia ja tietoon perustuvia sekä asianosaiset saavat päätösten perusteista lisätietoja. Huonot päätökset voidaan purkaa sekä päätösten seurauksia arvioidaan ja niistä kerrotaan.
Myös alaisten kohtelun täytyy olla kunnossa: esimies kuuntelee alaisia, hän on puolueeton, hän kertoo päätöksistä ajoissa sekä kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti. Lisäksi hän kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia ja häneen voi luottaa.
Tutkimusten mukaan noin kolme neljästä työntekijästä Suomessa sanoo olevansa tyytyväinen lähiesimieheensä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana arviot esimiestyöstä eivät ole muuttuneet paremmiksi, vaikka esimiehiä on koulutettu laajasti ja asiaan on kiinnitetty paljon huomiota julkisuudessa.
Ensinnäkin voidaan syyttää maailman menoa yleisesti. Kiristyvä talous, jatkuva säästöjen etsiminen ja paineet parantaa tuottavuutta asettavat esimiehet hankalaan tilanteeseen, jossa alaisista on prässättävä entistä enemmän tulosta. Näissä paineissa alaisia ei välttämättä aina pysty kuuntelemaan tai ottamaan riittävästi huomioon. Esimies saattaa myös joutua jakamaan työtehtäviä epätasaisesti saadakseen työt tehtyä. Moninaisuuden huomioiminen työyhteisössä saattaa jäädä vähemmälle huomiolle.
Toiseksi voidaan erottaa organisaatiosta johtuvat syyt. Onko työt organisoitu niin, että esimiehillä on aikaa oman esimiestehtävänsä hoitamiseen? Entä mitkä ovat kannustimet esimiehille – saako esimies tulospalkkaa (tai edes kehuja) siitä, että on hyvä lähiesimies vai sen perusteella, miten hänen johtamansa työyksikkö saavuttaa tavoitteensa? Onko paras esimies se, jonka yksikön tuloksentekokyky lyhyellä aikavälillä on paras?
Kolmanneksi, vikaa saattaa olla myös alaisten työyhteisötaidoissa. Kaikki alaiset eivät omalla toiminnallaan edistä työyhteisön toimivuutta ja helpota esimiesten toimintaa. Eikä alaisia läheskään aina voi valita. Vaikka heikot alaistaidot ovat ennemmin poikkeus kuin sääntö, voi yksikin vastarannan kiiski haitata työyhteisön toimivuutta.
Neljäs mahdollisuus on, että vikaa ei löydy mistään muualta kuin esimiehen omasta peilistä. Esimiesten tulisi tuntea halukkuutta esimiehenä toimimiseen ja vuorovaikutuksessa olemiseen ihmisten kanssa. Vastentahtoisesti esimiehen rooliin joutuminen ei todennäköisesti anna hyviä lähtökohtia esimiestyössä onnistumiselle.
Nopeallakin pohdinnalla voidaan erottaa monia haasteita esimiestyön kohenemiselle. Kuntasektorin lähitulevaisuus näyttää monessakin mielessä siltä, että esimiestyön merkitys korostuu samalla kun haasteet esimiehille eivät ole helpottumassa.
Pauli Forma
Kirjoittaja on Kevan tutkimus- ja kehittämisjohtaja
