Jussi Niinistön kolumni: Tuulivoiman paikallisesta haitasta paikallinen hyöty

Tuulivoima on kestopuheenaihe. Hiljattain eräs kollegani totesi, että jos haluat saada aikaan vähemmän rakentavaa ja enemmän repivää keskustelua, ota toki paikallislehden kolumnisi aiheeksi tuulivoima. Tai vielä parempaa, kirjoita siitä blogi. ”Se on lupa öyhöttää”, totesi kollega.

Tapaan vastata, että tuulivoimasta saa vapaassa maassa olla mitä mieltä tahansa. Kyllä maailmaan melua mahtuu, tuulivoimaloidenkin. Kiistaton tosiasia on kuitenkin – ainakin toistaiseksi – ollut tuulimyllyistä saatavan kiinteistöverohyödyn merkitys tuulivoimakuntien elinvoimalle: eipä monessakaan paljoa investoitaisi ilman tuulimyllyjä. Ne ovat luoneet toivoa kuntatalouden muutoin niin kireään tulevaisuuteen.

Esimerkiksi oman kuntani 61 tuulimyllyä jauhavat kuluvana vuonna rapiat 2,2 miljoonaa euroa kiinteistöverotuottoa. Sillä rakennamme Kannukseen uutta koulua ja päällystämme valtion maantietä, mutta ei mennä tähän jälkimmäiseen erikoisuuteen tarkemmin muuten kuin toteamalla, että näin Pohjanmaalla.

Kiinteistöverotuotto on ehdottomasti tärkein kannustin kunnille kaavoittaa tuulivoima-alueita. Tätä nykyä suurin osa tuulivoimaloista on pohjalaismaakunnissa ja Lapissa. Teknologian kehittyessä tuulivoimaa rakennetaan yhä enemmän myös Sisä-Suomeen, mutta Itä-Suomen kuntien hankkeet törmäävät usein maanpuolustuksellisiin tutkahaasteisiin. Se taas ei hiljennä itärajan sulusta kärsivän Itä-Suomen näivettymisen kierrettä.

Yli puoleen Suomen kunnista on jo rakennettu tuulivoimaa tai sitä tullaan rakentamaan. Kyseessä on sen verran iso joukko, että sillä on tarvetta yhteiselle edunvalvonnalle. Siksi pari vuotta sitten perustettiin Suomen tuulivoimakuntien verkosto. Olen saanut toimia yhtenä sen varapuheenjohtajista. Verkoston tavoitteena on yhteisen edunvalvonnan lisäksi jakaa hyviä käytänteitä, oikaista vääriä uskomuksia sekä edistää ratkaisuja, jotta tuulivoimainvestoinnit sijoittuisivat tasaisemmin Suomessa.

Haluamme olla vaikuttamassa siihen, että itärajan lähialueiden tuulivoimapotentiaali voidaan hyödyntää, ja että seudun kunnilla olisi mahdollisuus saada investointeja alueelleen. Pohjanmaallakaan ei aina tuule, mutta silloin voi Itä-Suomessa tuulla. Tasaisemmin sijoittuvat tuulivoima-alueet ovat toimivan energiajärjestelmän kannalta olennaisia ja elinvoimainen Itä-Suomi on tärkeä maanpuolustukselle.

Ajankohtaisin edunvalvonta-asia verkostolle on se, että tuulivoimaloista kertyvä kiinteistöverohyöty jää jatkossakin täysimääräisenä voimalan sijaintikuntaan. Akuutti uhka liittyy parhaillaan virkamiesvalmistelussa olevaan valtionosuuksien tasausjärjestelmän uudistukseen.

Jankuttamisen uhallakin on päättäjille toistettava, että kiinteistöverojen leikkaaminen tuulivoimakunnilta olisi suuri luottamuksen rikkominen valtiovallalta. Se myös rampauttaisi tuulivoimarakentamisen Suomessa, koska kunnilla ei olisi enää kannustinta kaavoittaa. Se taas vaikuttaisi suunniteltuihin puhtaan siirtymän investointeihin ja sitä kautta tuleviin työpaikkoihin.

Tuulivoiman tunnetusti ja tutkitusti haastavaa paikallista hyväksyttävyyttä ei kannata enempää koetella: tuulivoimakunnan on saatava jatkossakin vastineeksi paikallisesta haitasta täysi paikallinen hyöty. Ei voi olla niin, että jatkossa tuulivoimaloiden hyödyistä saisivat valtionosuuksien kautta osansa ne kunnat, jotka eivät kärsi niiden luonto-, maisema-, ääni- tai muista haitoista. Se ei olisi oikein eikä kohtuullista.

Jussi Niinistö

Kirjoittaja on Kannuksen kaupunginjohtaja