Kolumni: Kestävän kehityksen budjetointi tulevaisuuden kunnissa
Työvoiman liikkuvuuden tematiikka tulisi elinkeinopoliittisen kysymyksen lisäksi nähdä sosiaalisena kysymyksenä, kirjoittavat Heidi Niemi ja Sami Lind. Kuva: Pixabay
Kestävämmän tulevaisuuden varmistaminen on julkisen sektorin tärkeimpiä tehtäviä. Yksi tapa ottaa tämä huomioon on kestävän kehityksen budjetointi. Se tarkoittaa budjetointiprosessia, joka huomioi kestävän kehityksen periaatteet ja tavoitteet. Kestävä kehitys pyrkii tasapainottamaan taloudellisen kasvun, ympäristön huomioimisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tarpeita. Kestävän kehityksen budjetointi auttaa varmistamaan, että päätöksenteossa otetaan huomioon kestävän kehityksen tavoitteet ja että varat suunnataan kestävän kehityksen edistämiseen.
Syksyllä 2022 alkaneessa Kestävän kehityksen budjetointi -hankkeessa Helsingin, Imatran, Kuhmon, Muuramen, Oulun ja Turun kaupungit ja kunnat paneutuvat kestävän kehityksen ja talouden yhteyksiin sekä pyrkivät liittämään kestävän kehityksen taloudellisen suunnittelun ja seurannan prosesseihin. Tämä tarkoittaa sitä, että hankkeessa pyritään kehittämään kestävän kehityksen mukaisia budjetointikäytäntöjä ja taloudellisia mittareita, joiden avulla kaupungit ja kunnat voivat seurata kestävän kehityksen edistymistä ja arvioida päätösten vaikutuksia ympäristöön, sosiaaliseen kestävyyteen ja taloudelliseen hyvinvointiin. Hanke toteutetaan osana ympäristöministeriön koordinoimaa Kestävä kaupunki -ohjelmaa.
Kestävän kehityksen budjetointi on tärkeää kunnille monesta syystä. Ensinnäkin se voi tuoda säästöjä kunnan talouteen pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen voi pienentää energialaskuja ja vähentää hiilidioksidipäästöjä, mikä vähentää kuntien kuluja ja parantaa kunnan mainetta ympäristövastuullisena toimijana.
Toiseksi kestävän kehityksen budjetointi voi myös tukea kunnan imagoa ja houkuttelevuutta. Yhä useammat kansalaiset ja yritykset ovat kiinnostuneita ympäristövastuullisista toimijoista, ja kestävän kehityksen budjetointi voi olla yksi tapa osoittaa kuntien sitoutumista ympäristönsuojeluun ja kestävään kehitykseen.
Kolmanneksi kestävän kehityksen budjetointi voi edistää asukkaiden osallistumista ja aktiivisuutta kunnan toiminnassa. Kestävän kehityksen toimien suunnitteluun ja toteutukseen osallistaminen voi lisätä asukkaiden tietoisuutta kestävyysasioista ja antaa heille mahdollisuuden vaikuttaa kunnan päätöksentekoon.
Kestävän kehityksen budjetointi voi sisältää muun muassa seuraavia asioita:
1. Kestävän kehityksen tavoitteiden integroiminen budjetointiprosessiin: Kestävän kehityksen tavoitteiden pitää olla lähtökohtana budjetointiprosessissa, jotta voidaan varmistaa niiden huomioiminen päätöksenteossa.
2. Kestävän kehityksen kustannusten huomioiminen: Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen voi vaatia investointeja ja kustannuksia. Budjetoinnissa on huomioitava nämä kustannukset ja varattava tarvittavat resurssit kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen.
3. Ympäristövaikutusten arviointi: Budjetointiprosessissa on arvioitava hankkeiden tai päätösten ympäristövaikutukset ja otettava ne huomioon päätöksenteossa.
4. Osallistava budjetointi: Osallistava budjetointi tarkoittaa kansalaisten osallistamista budjetointiprosessiin. Tämä voi auttaa varmistamaan, että kestävän kehityksen tavoitteet ovat linjassa yhteiskunnan tarpeiden kanssa ja että ne ovat aidosti toteutettavissa.
Kestävän kehityksen budjetointi -hankkeessa osallistuvat kaupungit ja kunnat ovat valinneet oman teemansa, joka leikkaa kestävyyden eri ulottuvuuksia. Turussa ja Imatralla keskitytään lapsiin ja nuoriin, Kuhmossa kehitetään osallistavaa budjetointia, Muuramessa edistetään sosiaalisesti kestävää luontobudjetointia, Oulussa ympäristöbudjetointia ja Helsingissä kokonaisvaltaista SDG-pohjaista budjetointia. Nämä kehityskokonaisuudet on tarkoitus käynnistää vuoden 2024 aikana. Hanke lisää kaupunkien ja kuntien kestävän kehityksen tietoisuutta ja sitoutumista kestävään kehitykseen. Lisäksi se voi toimia esimerkkinä muille kaupungeille ja kunnille kestävän kehityksen budjetointikäytäntöjen kehittämisessä ja toteuttamisessa.
Onnistumisen edellytyksenä korostuu yhteistyö talouspuolen kanssa. Toimialojen välinen yhteinen ymmärrys haasteesta, tavoitteesta ja vaikutusten seurannasta tukee organisaation tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi toimintatapojen yhtenäistäminen sitouttaa ja helpottaa vastuuttamisessa. Nämä kaikki lisäävät yksittäisten hankkeiden onnistumisten pysyvyyttä ja jatkuvuutta.
Kestävän kehityksen budjetointi on myös tärkeä osa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Kuntien rooli kestävän kehityksen edistämisessä on tärkeä, ja kestävän kehityksen budjetointi voi olla yksi tapa osoittaa kuntien sitoutumista tavoitteiden saavuttamiseen.
Santtu Hakola, vaikuttavuuden hankinnan ja johtamisen asiantuntija, Motiva