Kuntajohtajien blogi: Mistä on hyvät työyhteisöt tehty?

Jokainen meistä tietää, millainen vaikutus työyhteisön ilmapiirillä on omaan innostukseen ja motivaatioon. Ja jokainen meistä rakentaa sitä ilmapiiriä omassa työyhteisössään, joko innostaen tai pahimmillaan latistaen. Kun Helsingin kaupungin työntekijöiltä kysyttiin, minkä asioiden he kokevat vaikuttavan eniten työelämän laatuun, kärkeen nousi selvästi ja melko odotetusti juuri työyhteisön hyvä henki.

Työyhteisöjemme hyvä henki ja henkilöstömme hyvinvointi ovat itsessään tavoiteltavia asioita, mutta ne ovat myös suorassa yhteydessä tuotettavien palveluiden laatuun. Vastuullinen kunta pitää huolta työntekijöistään, heidän hyvinvoinnistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan, sillä vain sitä kautta voidaan tuottaa parhaita mahdollisia palveluita kuntalaisille. Tiedostamme arjessa myös sen, että asiakas tai kuntalainen osaa arvioida saamaansa palvelua välillä kriittisestikin. Hyvinvoiva työyhteisö kohtaa myös kritiikin paremmin.

Työn merkityksellisyys korostuu sekä työntekijöiden kokemuksissa että ulkoisissa tutkimuksissa, kun työnhakijat arvioivat potentiaalista uutta työnantajaansa. Kaupunkien ja kuntien tarjoamissa tehtävissä merkityksellisyyden vaikutus tuntuu korostuvan ja Helsingissäkin henkilöstö nosti työn merkityksellisyyden toiseksi vaikuttavimmaksi asiaksi työelämän laadussa.

Muita vaikuttavimpia asioita olivat hyvä johtaminen sekä työn ja muun elämän yhteensovittaminen. Johtajalta toivotaan inhimillisyyttä, empaattisuutta ja reiluutta. Johtajan odotetaan myös arvostavan ja kuuntelevan työntekijöitä. Johtaminen ja esihenkilötyö ovat palveluammatteja, joilla on merkittävä vaikutus koko työyhteisön kulttuuriin ja henkeen. Näen, että avoimuuden edistäminen ja luottamuksen rakentaminen ovat tässä entistä keskeisemmässä asemassa. Vain johtajan nurkkahuoneessa istumalla ei avointa työyhteisöä rakenneta. Rakenteiden ja järjestelmien täytyy muutoinkin tukea esihenkilöiden työtä, jotta aikaa jää tärkeimpään eli ihmisten kohtaamiseen.

Henkilöstön saatavuuden haasteet ovat varmasti valitettavan tuttuja useimmille organisaatioille ja kilpailu osaajista kiristyy entisestään. Julkisen puolen vetovoima ei ole itsestäänselvyys eikä monitahoiseen ongelmaan ole olemassa yhtä tai yksinkertaista ratkaisua. On selvää, että kuntien tulee pystyä jatkuvasti parantamaan vetovoimaansa kehittämällä monipuolisesti työyhteisöjä, itse työtä, sen johtamista, palkkausta sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista. Toisaalta kilpailua parhaasta työvoimasta ei myöskään saa pelätä, ja hyvät työnantajat niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta toimivat toistensa kirittäjinä.

Henkilöstökyselymme kertoi myös hyvinvoinnin jakautumisesta eri työyhteisöjen välillä. Kun osa työyhteisöistä voi hyvin ja toimii tässä suhteessa esimerkillisesti, niin osassa työyhteisöjä on merkittäviä haasteita. Henkilöstön hyvinvointiin panostamisen täytyy olla jatkuvaa ja pitkäjänteistä ja epäkohtiin pitää puuttua napakasti. Houkuttelevan työnantajakuvan rakentaminen lähtee erityisesti organisaation sisältä.

Olen päässyt nyt uudessa roolissani Helsingin kaupungin kansliapäällikkönä kurkistamaan useisiin, erilaisiin työyhteisöihin ja olen ollut erityisen ilahtunut siitä sitoutuneisuudesta, jolla niissä tehdään töitä. Kaupunki todella tarjoaa merkityksellisen ja innostavan työyhteisön.

Jukka-Pekka Ujula
Kirjoittaja on Helsingin kaupungin kansliapäällikkö