Kuntauudistuksen lyhyt historia
Suuri linja kulkee poliittisen valmistelun ja teknokraattisen valmistelun välillä. Taitava Hannes Manninen osasi yhdistää nämä kaksi asiaa Paras-hankkeessa. Siis palvelurakenteiden uudistamisessa.
Manninen taituroi poliittisen miinakentän läpi ja sai uudistuksen liikkeelle, vaikka ”läheltä piti” -tilanteita riitti. Mannista auttoivat sekä hallintotieteiden teoreettinen osaaminen että käytännön työ kaupunginjohtajana. Hänellä oli katu-uskottavuutta – ja myös kyläuskottavuutta.
Seuraavan kuntaministerin tausta oli toisenlainen, vaikka puolue säilyikin keskustana. Mari Kiviniemi on selkeästi yleispoliitikko niin koulutuksensa kuin poliittisen kokemuksensakin puolesta. Hän toimi muun muassa pääministerien talouspoliittisena neuvonantajana.
Kiviniemi pelasi varman päälle
Kiviniemi pelasikin varman päälle ja paimensi Paras-hanketta sellaisenaan eteenpäin. Uusien avauksien suhteen hän oli varovainen, ja kun hänelle esitettiin parlamentaarisen kuntakomitean asettamista kuntapuolueiden yhteisen lähetystön voimin, oli vastanotto tyly. Esittäjät kokivat tulleensa ”nöyryytetyiksi”, eivätkä oikein ymmärtäneet syytä. Keskustan asema näytti silloin vielä vahvalta.
Tölli haki laajaa tukea
Kiviniemen noustua pääministeriksi kuntaministerin tehtävään tuli Tapani Tölli. Pohjalainen hänkin, mutta pohjoisempaa laatua, siviilissä Tyrnävän kunnanjohtaja. Hallintomiehenä Tölli itsekin oli parlamentaarisen valmistelun kannalla, ja kun keskustan kannatuksen alamäki alkoi olla näkyvissä, esitys sai vauhtia.
– Hyvä ja kestävä hallinto saadaan vain laajan yhteisymmärryksen avulla, sanoi Tölli.
Ja oman puolueensa lisäksi hän saikin ajatukselleen hyväksynnän myös silloin oppositiossa olleilta demareilta. Kuntaliitto oli ajatuksen takana, mutta yllättäen hallitustoverille, kokoomukselle, ei ajatus enää kelvannutkaan.
Asunto- ja kaavaministeri Jan Vapaavuori oli kokoomuksen kuntavastaava. Katsottiin, että eduskuntavaalitulos pitäisi huomioida komitean kokoonpanossa. Tölli oli kuitenkin esittänyt sen verran väljää alkukokoonpanoa, että vaalien mukaisia täydennyksiä olisi hyvin voitu tehdä.
Virkkusella turbovaihde
Nyt eletään ”uuden kuntauudistuksen” aikaa. Keskustan kuntaministeriputki katkesi, ja valtikka siirtyi kokoomukselle.
Todella vaikeiden hallitusneuvottelujen tuloksena rakenneuudistus siirrettiinkin yllättäen virkamiesvalmisteluun. Parlamentaarisesta komiteasta ei puhuttu enää mitään. Poliittinen valmistelu antoi tilaa teknokraateille.
Nykyinen kuntaministeri Henna Virkkunen on tehokas ja määrätietoinen yleispoliitikko, edellisen hallituksen opetusministeri. Kuntakokemusta hän on hankkinut Jyväskylän valtuustossa.
Valmistelussa on nyt turbovaihe. Kuntatalouden tulevaisuudesta nykymenolla julkaistiin äskettäin painelaskelma; jos mitään ei tehdä, veroprosentti on 25 ja kuntien velka 60 miljardissa eurossa. Tämä tapahtuisi kolmen seuraavan valtuustokauden aikana. Samalla ilmoitettiin, että ratkaiseva kysymys, onko kuntakoolla väliä, nostetaan pöydälle lähiviikkoina.
Jos uudistuksen mopo pääsi syksyllä keulimaan, niin joulukuun alkupäivinä kuntaministeri antoi jo ”hanaa”. Virkkusen mukaan nyt eletään vasta alkuvaihetta, kovempi myllerrys on tulossa, jos aiomme hyvinvointiyhteiskunnan palvelut taata jatkossakin.
Kuntakapina riehuu yhä
Kuntaministeri Henna Virkkusen viesti on ollut koko syksyn yksiselitteinen: valmistelun tekevät virkamiehet, sitten tehdään kuntakierros ministerin johdolla, minkä jälkeen ryhdytään kirjoittamaan lakiesityksiä. Eero Heinäluoman (sd.) ehdottamaa parlamentaarista valmistelua ei tule.
Valitusta linjasta kovimmat poliittiset paineet ovat edelleen kokoomuksen sisällä. Pienten ja keskikokoisten kuntien kuntakapina riehuu siellä. Ja nyt rikkaan Espoon Marjo Matikainen-Kallström kehottaa hallitusta pitämään näppinsä erossa pääkaupunkiseudun asioista.
Demarit sen sijaan ovat taitavasti purkaneet kuntakenttänsä paineita Heinäluoman puheilla ja Jutta Urpilaisen vakuutteluilla, ettei ”pakkoavioliittoja” kuntakentälle tule. Keskustalle nykymeno on kuin taivaan lahja. Sama koskee perussuomalaisia.
Jännitys purkautuu pian
Tämän vuoden aikana on siis kerätty valtavat paineet kuntakentän sisälle. Jännitys purkautuu ensi vuoden alkupuolella, kun virkamiehet ovat uudet kuntakarttansa tehneet.
Toivottavasti viestientuojia ei murjota, vaan jatkovalmisteluvastuu siirtyy poliittiselle hallitukselle. Ja jos toivoa saa, niin tiedeyhteisöjä pitäisi nyt myös kuulla.
Hannu Lehtilä
