Mika Aaltosen kolumni: Muutos!

Keskellä pandemiaa ja keskellä selviytymistaistelua kävimme keskustelua Suomessa ja maailmalla siitä, mistä kriisissä on kyse. Näiden keskustelujen neljä tärkeintä johtopäätöstä ovat:

• Koronaviruksen aiheuttama kriisi sisältää seuraavan uusiutumisen aallon, joka vastaa suuruudeltaan uusiutumista toisen maailmansodan jälkeen.

• Tämä johtaa uusiin tuotteisiin ja palveluihin, uusiin kumppanuuksiin, uusiin asiakkuuksiin ja uusiin rekrytointeihin.

• Seuraavien vuosien aikana emme pääse eroon epävarmuudesta. Meidän on löydettävä strategioita sen kohtaamiseksi.

• Huomisen organisaatiot pitää rakentaa muutosta varten.

Mitä koronavirus on meille opettanut?

Ainakin sen, että arkeemme ja työhömme vaikuttavat syy- ja seuraussuhteet ovat monimutkaisia. Ne ulottuvat yli toimialojen ja yli kansallisten rajojen.

Vaikka koronapandemia on terveyskriisi, sen taloudelliset vaikutukset ovat suuremmat kuin minkään talouden sisällä tapahtuvan muutoksen. Ja kriisin todellinen vakavuus tulee näkyväksi vasta hiljalleen.

Koronakriisi on osoittanut myös, kuinka epävarmaa ja inhimillistä on tärkeimpienkin instituutioiden toiminta.

Tämän päivän organisaatiot suunniteltiin vakaissa olosuhteissa vakaita olosuhteita varten. Ne eivät välttämättä sovi dynaamiseen, kompleksiseen ja epävarmaan toimintaympäristöön. Eivätkä ne osaa hyötyä digitalisaatiosta ja uusista tiedon tuottamisen mahdollisuuksista.

Jos päästämme irti johtamisen periaatteista, jotka ovat pitkään hallinneet keskustelua – hierarkkisuudesta ja tarpeesta kontrolloida ihmisiä ja tapahtumia – meille vapautuu voimia ja toivoa. Ihmiset voivat organisoitua alhaalta ylöspäin, heidän omien tarpeittensa ja mahdollisuuksiensa mukaan.

          *                   *                   *

Tuoreessa kyselyssä 97,2 prosenttia ekonomeista arvioi muutosten tulevan olemassa olevien ajatusmallien ulkopuolelta. Muutokset ovat nopeampia kuin ennen ja tapahtuvat lyhyen aikavälin sisällä.

Tarvitsemme uudenlaisen ajatusmaailman. Ja uudenlaiset kyvykkyydet – yksilön, yrityksen ja yhteiskunnan tasoilla – jotka auttavat meitä toimimaan jatkossa vastaavien tilanteiden tullessa vastaan.

Tällainen muutos on väistämätöntä myös kahdesta muusta syystä.

Planeetan fyysiset rajat ovat tulleet vastaan. Meidän on opittava elämään, kuluttamaan ja tekemään työtä kestävällä tavalla. Ja ymmärtämään, että olemme osa isompaa kokonaisuutta.

Toisaalta tekoäly on tunkeutunut elämäämme.

Jokainen liiketoiminta on 2020-luvulla teknologialiiketoimintaa. Kaikilla työntekijöillä pitää olla digitaalista osaamista.

Monelle ihmiselle tekoäly tarkoittaa ennen kaikkea erilaisia teknologioita. Onnistunut tekoälyn soveltaminen on kuitenkin paljon muuta – ihmisiä, kulttuuria ja johtamista.

Hyvä muistisääntö on, että tekoälyn käyttö sisältää 10 prosenttia algoritmeja, 20 prosenttia teknologiaa ja 70 prosenttia johtamista.

Samaan aikaan inhimillisten taitojen – luovuus, arviointikyky, empatia ja mielikuvitus – merkitys kasvaa.

          *                   *                   *

Koronakriisi on jakanut maailman kahtia. On kahdenlaisia organisaatioita: niitä, jotka ovat jäätyneet paikoilleen ja niitä, jotka parhaillaan työstävät uutta tulevaisuutta.

Kyky työstää eri aikahorisontteja samanaikaisesti on sekä osuvan analyysin että tehokkaan johtamisen ydin. Erityisesti, koska jatkaminen samalla tavalla kuin ennenkin ei ole enää vaihtoehto.

Voittavat organisaatiot rakentavat uusia kyvykkyyksiä, jotka vastaavat muuttuvaan toimintaympäristöön. Usein nämä kyvykkyydet ovat osuvia yhdistelmiä ihmisistä ja teknologioista.

Mika Aaltonen

Kirjoittaja on kauppatieteen tohtori, ennakoinnin ja kompleksisuuden dosentti. Hän on kirjoittanut 15 kirjaa, joista viimeisin, Tekoäly – ihminen ja kone, käsittelee teknologian vaikutusta elämäämme. Hän on myös entinen huippujalkapalloilija.

Kuva: Sini Pennanen

Kolumni on julkaistu Kuntalehdessä 9/2020.