Naiset hallitsevat kuntauutisia
Kovinta kuntauutisointia edustaa tietysti kokoomuslainen kuntaministeri Henna Virkkunen esikuntineen. Hänessä yhdistyvät uutisoinnin kaikki lajit: Virkkunen päättää, valmistelee ja esittää mielipiteitä. Kaikki ovat uutisia. Hänen oikea kätensä on poliittinen valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen ”30 ja risat”, yhteiskuntatieteiden tohtori. Askeleen päässä kulkee toinen avustaja, tehonainen, Elina Laavi. Molemmat avustajat ovat myös kokeneita kuntapoliitikkoja.
Sdp:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta on kuntauudistusta valmistelevan poliittisen seurantaryhmän puheenjohtaja. Hän on siis toisen päähallituspuolueen kuntavastaava, jonka mielipiteet ovat uutisia. Hän on myös Raaseporin valtuustossa.
Kuntaliitto tekee helmikuussa 2012 historiaa, jos se valitsee naisen ensi kertaa liiton varatoimitusjohtajaksi. Sosiaalidemokraattien Tuula Haatainen on kaksinkertainen ministeri ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja. Hänen tekemisensä ja mielipiteensä ovat olleet uutisia jo monen vuoden ajan.
Kolmas sisar sosiaalidemokraattien kuntajoukkueessa on Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Rakel Hiltunen.
Opposition kuntaosaajia ovat keskustan ex-kuntaministeri ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Mari Kiviniemi sekä perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner, joka raataa myös Porvoon kaupunginvaltuustossa.
Virkamiesvalmistelun kärjessä on VVM:n kuntaosaston ylijohtaja Päivi Laajala. Hän on kunta-alan moniosaaja, jonka teot ja mielipiteet ovat usein uutisia. Hänen varanaisensa monessa työryhmässä on hallintoneuvos Auli Valli-Lintu.
Merkillepantavaa on, että kuntajohtajat ovat valinneet yhdistyksensä puheenjohtajaksi naisen, Harjavallan kaupunginjohtaja Jaana Karrimaan. Aina, kun halutaan tietää, mitä kuntajohtajat ajattelevat, kysytään häneltä.
Yksittäisistä kuntajohtajista pitkään naisykkösenä oli Espoon entinen kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen. Nyt Janakkalan kunnanjohtaja Anna-Mari Ahonen pitää uutisykkössijaa. Hän on pelottomasti antanut kasvonsa kuntakapinalle ja puolustanut pienten ja keskisuurten kuntien asemaa. Ahosen ohella Heinolan kunta-aktiivi Hannele Rämö ja Sulkavan kunnanjohtaja Tanja Matikainen ovat kansalaisliikkeen moottoreita. Kiinnostava lisäpiirre on, että Matikainen valmistelee väitöskirjaa valtion ja kuntien välisestä tehtävänjaosta. Voiko kuumempaa aihetta nyt olla?
Tiedepuolen kuntauutiset tulevat niin ikään yhä enemmän naisilta. Nuoria tohtoreita on tasaisesti eri yliopistoissa, ja joka puolella maata. Uutis- ja mielipidekärkeen yltävät Jenni Airaksinen, Hanna Vakkala, Linnea Henriksson, Lotta-Maria Sinervo, Alisa Puustinen jne.
Naiset siis hallitsevat kuntauutisia. Kaukana takana on aika, jolloin ”kunnanisät” hoitivat yhteisiä asioita miespuolisen kunnansihteerin avustamana. Asioista raportoivat miestoimittajat paikallislehdistä valtakunnan ykkösjulkaisuihin. Hiljainen vallankumous on muuttanut tämänkin asian: nyt esimerkiksi Suomen Kuvalehden kattavimmat kuntajutut tekee nainen, Eeva-Liisa Hynynen.
Hannu Lehtilä
