Syksyn tultua on jälleen teroitettu kynät ja sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu jatkuu entistä ponnekkaampana. Virkamiehet kirjoittavat valinnanvapauslainsäädäntöä uuteen uskoon. Samaan aikaan valmistellaan järkälemäistä tietojärjestelmäuudistusta, joka on hankkeen onnistumisen kova ydin. ICT:n lasketaan tuovan jopa kaksi kolmasosaa tavoitelluista kustannussäästöistä.

                    *                     *                     *

Lisäajasta huolimatta aikataulu on jopa absurdin tiukka, jos tutkii uudistuksen sisältöön ja toimintatapojen muutoksiin liittyviä tavoitteita. Valinnanvapauden osalta arkkitehtuurit ja tietojärjestelmäratkaisut on tarkoitus määritellä jo tämän vuoden lokakuuhun mennessä, kokonaisuus helmikuussa 2018. Pohjana on käytännön syistä olemassa olevat ratkaisut. Tavoitteena lisäksi on, että Suomessa olisi vähintään 2–3 potilastietojärjestelmää, jolloin yksikään toimija ei olisi monopoliasemassa.

                    *                     *                     *

Vuorovaikutuksen tärkeyden jatkuva korostaminen on ymmärrettävää. Digitalisaation tueksi on perustettu kaksi yhtiötä. Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy:n omistajaohjaus on työ- ja elinkeinoministeriössä. Uusien sote-palvelujen kehittämisestä ja toteutuksesta vastaavan SoteDigi Oy:n ohjauksesta vastaa aluksi valtiovarainministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön on tarkoitus vastata soten tietohallinnon strategisesta ohjauksesta.

Järjestäjät eli maakunnat vastaavat yksilötasolla palveluketjun onnistumisesta. Jatkossa maakuntien oletetaan siirtyvän Vimanan enemmistöosakkaiksi. Asiantuntijuuksien ja johtamistaitojen on todella pelattava saumattomasti yhteen.

                    *                     *                     *

Nyt käynnistettävillä tietohallintoprojekteilla tulee olemaan työllistävä vaikutus. Se kohdistuu alaan, joka potee muutenkin kroonista pulaa huippuammattilaisista. Ministereillä on kuitenkin luottoa siihen, että resursseja löytyy, jos ne osataan kohdentaa oikein. Koska myös yksityisiltä toimijoilta oletetaan valmiuksia liittyä kansallisiin rajapintoihin, samaan aikaan saattaa rysähtää Suomen mittakaavassa useampikin iso ICT-projekti päälle. Pelialalle houkutellaan koodareita jo eri puolilta maailmaa, joten voi vain arvuutella, riittääkö väkeä koodaamaan parissa vuodessa sote-uudistusta.

Vaikka osaajia löytyisi, isojen hankkeiden testaus sekä käyttöönotto ovat niin ikään isoja ponnistuksia etenkin työntekijöiden arjessa. Yleensä onnistuneimmat palvelut syntyvät käyttäjälähtöisesti hyvän palvelumuotoilun kautta, ei tekniikka edellä.

                    *                     *                     *

Jotta kunnianhimon taso olisi riittävä, onnistuminen digitalisaatiossa edellyttää uuden näkökulman ottamista ja toimintamallien muutosta niin tiedolla johtamiseen, tekoälyn käyttämiseen kuin analytiikkaankin – olemassa olevien tietojärjestelmäratkaisujen hyödyntämisen rinnalla. Veikkaan, että myös ongelmanratkaisuun tarvitaan rutkasti uutta ajattelua. Lohdullista kuitenkin on, että tapahtui soten lainsäädännölle eduskunnassa lopulta mitä hyvänsä, ICT:n suhteen tarpeellinen kehitystyö ei mene hukkaan ja voinee jatkua.

Marja Honkakorpi, päätoimittaja, Kuntalehti

Kirjoitus on Kuntalehden 10/2017 pääkirjoitus

 

Luitko jo?