Kuntalehden 6/2021 pääkirjoitus

Kuntavaalien siirto kahdella kuukaudella eteenpäin kesäkuun 13. päivään oli oikea ratkaisu. Pandemiatilanne on muuttunut rokotuskattavuuden ja kevään edistyessä niin, että vaalit voidaan pitää turvallisesti voimassa olevia turvamääräyksiä noudattaen.

Kesäkuun vaalit kertovat myös ehdokkaiden määrän noususta. Syksyn 2012 vaaleissa ehdolla oli yli 37 000 kuntalaista, mutta määrä notkahti rajusti seuraavissa vaaleissa noin 33 600 ehdokkaaseen. Nyt ehdokkaita on noin 35 600.

Viime vaalien jälkeen ilmassa oli pelkoa ehdokaskadon jatkumisesta. Kuntien sisäisten ristiriitojen heijastuminen ehdokkuutta harkitseviin, sosiaalisessa mediassa tapahtuva öyhöttäminen ja jopa kiusaamiseksi yltyvä kanssakäyminen nähtiin suurina riskeinä.

Riskit sinänsä eivät ole minnekään kadonneet, mutta ehdokasmäärän kasvaminen kertoo kuitenkin selvää kieltään: kuntavaikuttamiseen uskotaan ja se nähdään tärkeänä. Yhteiselo perustuu edelleen luottamukseen.

Ehdokasmäärien kasvu johtuu etenkin perussuomalaisten ehdokkaiden määrän kasvusta. Kuntaliiton tekemän ehdokasanalyysin mukaan puolueen ehdokasmäärä kasvoi peräti 55 prosenttia.

Mutta myös muissa puolueissa oli kasvua: vihreissä ehdokasmäärä lisääntyi 7,8 prosenttia, kokoomuksella 4,7 prosenttia ja RKP:llä 4,6 prosenttia. Suurista puolueista SDP:n ehdokasmäärä putosi 8,3 prosenttia ja keskustan 7,9 prosenttia.

Tulevissa kuntavaaleissa ehdokkaita on keskimääräisesti 4,0 yhtä valtuustopaikkaa kohden, kun viime kerralla luku oli 3,7.

                    *          *          *

Kuntien valtarakenteet tulevat monin paikoin natisemaan perussuomalaisten rynnistyksen vuoksi. Hallintoon tulee uusia kasvoja ja uusia ajatuksia. Ravistelu ja muutos saattavat tuntua pelottavilta.

Mutta loppujen lopuksi kyse on demokratiakehityksen vahvistumisesta. Myös uudet valtuutetut sitoutuvat oman kuntansa kehittämiseen ja eteenpäin viemiseen. Uusia näkökulmia ja ehkäpä myös uusia tapoja toimia nousee esille, mutta päämäärä on edelleen sama: kuntalaisten asioiden hoitaminen.

Kun jokin aika sitten pelättiin, että näivettyvä ehdokasasettelu kertoo hiipivästä demokratiavajeesta, ehdokasmäärän kasvu ei ainakaan tätä pelkoa tue.

Ja kun politiikan paluusta politiikkaan on puhuttu valtakunnan tasolla pitkään, saman ilmiön soisi aktivoivan myös kuntavaaleissa äänestäjiä. Äänestysaktiivisuus oli viime vaaleissa varovaisessa nousussa edellisiin vaaleihin verrattuna, mutta jäi vielä alle 60 prosentin. Poliittisesti aktiivisen 70-luvun lähes 80 prosentin lukuihin on toki vielä matkaa.

                    *          *          *

Nämä kuntavaalit voivat myös olla historialliset. Jos sote-uudistus toteutuu kutakuinkin suunnitellusti, edessä on kuntien sote-toimintojen siirtyminen hyvinvointialueiden haltuun. Hyvinvointialueet tarvitsevat oman hallintonsa, ja tätä varten tällä hetkellä vielä aluevaalien nimellä kulkevat kinkerit olisi tarkoitus järjestää jo ensi vuoden alussa.

Seuraavien kuntavaalien yhteydessä 2025 saatetaankin järjestää myös aluevaalit.

Markku Vento, päätoimittaja

Luitko jo?