Pääkirjoitus: Hyte ennen sotea

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen eli hyte on jälleen pinnalla, kun Suomi on nostanut hyvinvointitalouden yhdeksi EU-puheenjohtajakauden pääteemaksi sosiaali- ja terveyssektorilla. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, että hyvinvointipolitiikka ja talouspolitiikka yhdessä luovat talouskasvua sekä yhteiskunnan vakautta.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntalaissa säädetty velvollisuus, mutta siihen panostaminen on jäänyt soten varjoon. Kun sotea ollaan jälleen siirtämässä maakuntien laajemmille harteille, hyvinvointityön merkitys kunnissa korostuu. Nyt kuntien budjeteista suurin osa menee hoitoon ja vain murto-osa ennaltaehkäisyyn, koska resursseja on liian vähän.

Panostaminen hyvinvointiin vähentäisi sote-menoja, mutta painosuhteiden keikauttamiseen tarvittaisiin ainakin väliaikaisesti kunnon panostuksia molempiin.

          *                    *                    *

Hyvinvointijohtaminen edellyttää eri toimialojen tiivistä yhteistyötä. Työllisyyskokeiluissa on jo nähty, kuinka siiloja purkamalla päästään ratkaisemaan vaikeimmin työllistyvien ongelmia. Valtionavustuksilla tuettu etsivä nuorisotyö tavoittaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja tarjoaa varhaista tukea. Sitra koordinoi hanketta, jolla pyritään ennaltaehkäisemään lastensuojelun tarvetta. Yhteistä edellä mainituille on, että niiden takana on riittävä rahoitus.

Sote-alan kasvava työvoimapula, huoltosuhteen heikkeneminen sekä hätkähdyttävät uutiset ennakoitua alhaisemmasta syntyvyydestä kasvattavat omalta osaltaan painetta hyvinvoinnin edistämiseen. Nykyinen sosiaali- ja terveysalan työ on raskasta, alanvaihto ja väsyminen yleistä. Ja juuri tätä henkilökuntaa tarvitaan myös ennaltaehkäisevässä työssä. Kaikki keinot ihmisten pitämiseksi työkykyisinä tarvitaan. Hyvän henkilöstöjohtamisen ja esimiestyön merkitys korostuu, jotta hoitohenkilökunta kokee työnsä merkitykselliseksi ja motivoivaksi.

Vanhustenhoidossa nähdään, kuinka ikävimpään mahdolliseen lopputulokseen johtava kierre on jo vauhdissa. Vanhukset voivat yhä huonommin ja tarvitsevat järeämpää hoitoa, koska hoitohenkilökuntaa ei riitä kuin välttämättömään paikkailuun, jos siihenkään. Hiljattain uutisoitiin, kuinka yhä useampi joutuu jättämään työelämän ryhtyäkseen omaishoitajaksi vanhustenhoidon kriisin takia. Hyvinvointitalous on myös osallisuuden lisäämistä, mutta tällaista osallisuutta se tuskin tarkoittaa.

          *                    *                    *

Kuntien on kyettävä pitämään entistä paremmin huolta sekä asukkaidensa että henkilöstönsä hyvinvoinnista, jotta sillä on todellista vaikutusta talouskasvuun. Kuntien oman uudistumiskyvyn lisäksi ne tarvitsevat apua. Toivottavasti valtio vastaa omaan huutoonsa ja antaa tälle työlle riittävästi tukea.

Marja Honkakorpi, päätoimittaja

Kirjoitus on Kuntalehden 10/2019 pääkirjoitus.