Pääkirjoitus: Ihmeitä syntyy omista lähtökohdista

Tuoreen Kuntalehden teemana on työllisyys ja elinvoima. Nämä kaksi sanaa aiheuttavat päänvaivaa kunnille, joiden tehtäväkenttää ravistellaan rankalla kädellä.

Soppaa maustavat sote- ja maakuntauudistus, kilpailukykysopimus, tuoreet työllisyys- ja yrittäjyyspaketit sekä työelämän rakenteita muuttava digitalisaatio. Myös demokratiavaje uhkaa, kun päätöksenteosta on rakentumassa jäsentymätön vallan, ohjauksen ja vastuun himmeli meille kuntalaisille, maakuntalaisille, suomalaisille ja EU-kansalaisille.

Jotkin alueet ovat ottaneet rohkean etukenon ja ryhtyneet kokeilemaan uusia malleja, joilla elinvoima ja työllisyys turvataan. Kasvukeskuksissa tämä on helpompaa kuin pienissä kunnissa, joista osa odottaa yhä passiivisena ”Helsingin päätöksiä” ja hapuilee budjettiensa kanssa alati muuttuvien linjausten viidakossa.

ESITTELEMME tässä lehdessä Oulun ihmeen, jonka avulla kaupunki on nousemassa takaisin jaloilleen. Niin kutsutun innovaatioallianssin ja siitä poikineiden yritysten nousun takana on yhtälö, jossa kunnallinen päätöksenteko, rahoitus, tutkimus, yksityinen sektori ja osaajat ovat löytäneet toisensa. Erilaisten toimijoiden välisellä yhteistyöllä on luotu työkalut nopeaan reagointiin, testaamiseen ja ennen kaikkea ilmapiiriin, jossa kehittyy konkreettista uutta liiketoimintaa.

Esimerkiksi painettuun älyyn liittyvät tuotteet voivat hyvinkin synnyttää uuden globaalin Nokia-ilmiön.

Hallitus kannustaa työttömiä työllistämään itsensä yrittäjinä siivoamalla byrokratiaa ja tarjoamalla erilaisia tukia. Yrittäjyys edellyttää kuitenkin taloudellisten kannustimien lisäksi liikeideaa, ymmärrystä yrityksen johtamisesta ja taloudesta, kykyä ottaa riskejä ja sietää epävarmuutta sekä myynti- ja markkinointirohkeutta.

Koska TE-palveluiden resurssit ovat jo entisestään tiukat, riittääkö yritysneuvonnan kapasiteetti tai osaaminen vastaamaan kaikkia niitä tarpeita, joita hallituksen tuore yrittäjyyspaketti kasaa entisestään? Entä miten tuetaan niitä yrittäjiä, joilla menee vuosia yritystoiminnan vakiinnuttamiseen tai joiden liikeidea karahtaa kiville?

VOIKO Oulun ihmettä monistaa? Lähtökohdat Oulussa työttömäksi jääneillä insinööreillä ja vaikkapa Kotkan entisillä satamatyöläisillä ovat aivan eri luokkaa. Irtisanotut insinöörit ovat suhteellisen hyvässä asemassa tietotyötä korostavilla kansainvälisillä markkinoilla. Ihmeitä tulisikin suunnitella alueen omista lähtökohdista, vahvuuksia vahvistaen.

Kotkan kaupunki, jota vaivaa pitkä ja vaikea rakennetyöttömyys, pääsee nyt valitusprosessin päätyttyä kehittämään kantasataman aluetta todenteolla. Haussa on ulkomaisia rahoittajia modernille keskukselle, jonka uumenista löytyisi putiikkeja, gallerioita, ravintoloita ja rutkasti suomalaista designia. Vaan kohtaavatko työmarkkinoiden kysyntä ja tarjonta? Entä onko uudelleenkoulutukseen panostettu riittävästi?

MYÖS maahanmuuttajat halutaan yrittämään. Start-up-yrittäjiksi ryhtyville maahanmuuttajille kaavaillaan ohituskaistaa oleskeluluvan myöntämisessä. Helsinki on tarttunut toimeen maahanmuuttajien nopean kotoutumisen toivossa ja perustanut osaamiskeskuksen, joka yhdistää kieliopinnot, ammattikoulutuksen sekä työnantajat samalle luukulle. Tapasimme irakilaistaustaisen Muhtedi Al-mehsenin, tuttavallisemmin Matin, joka haaveilee yrittäjyydestä rakennusalalla. Stadin ammattiopisto tarjoaa talonrakentajakoulutuksen ohessa yrittäjyysopintoja, mikä mahdollistaa realistiset lähtökohdat yrittäjyyteen. Matin tulevaisuudennäkymät ovat valoisat. Miten tämä sama kotoutumismalli toteutetaan kasvukeskusten ulkopuolella, miten kannustetaan yrittäjyyteen syrjäseuduilla?

TYÖLLISYYTTÄ ja elinvoimaa edistää parhaiten kyky ja tahto yhdistää erilaisia toimijoita verkostoksi, vahva alueellisuus, markkinointiosaaminen sekä virkakoneiston ja luottamusmiesten saumaton yhteistyö. Tiukka valtionohjaus sekä vallan, vastuun ja resurssien epäselvät suhteet jarruttavat kehitystä. Jääkö kunnille riittävästi pelimerkkejä työllisyyden ja oman elinvoimansa hoitoon, kun käsillä oleva soppa alkaa olla kypsä?

Marja Honkakorpi, päätomittaja

Kirjoitus on Kuntalehden 5/2016 pääkirjoitus