Kuntalehden 9/2022 pääkirjoitus

Kuntajohtajapäivillä Lahdessa elokuussa julkaistu kuntajohtajien työhyvinvointikysely kertoo, että kunnissa ja kaupungeissa päätöksentekoilmapiiri on parantunut. Edellisessä tutkimuksessa vuodelta 2020 vastanneista kuntajohtajista 38 prosenttia oli sitä mieltä, että päätöksenteon ilmapiiri oli huonontunut valtuustokauden aikana, kun nyt tätä mieltä oli 34 prosenttia.

Muutos on oikeansuuntainen, mutta riittämätön. Kolmannes kuntajohtajista on siis edelleen sitä mieltä, että keskeinen työolosuhteisiin vaikuttava asia on huonontunut. 

Kuntajohtajien työhyvinvointikyselyn toteutti Kuntaliitto yhteistyössä Kevan ja Suomen Kuntajohtajat ry:n kanssa. Vastaava tutkimus on toteutettu vuodesta 2007 lähtien noin kahden vuoden välein.

Tutkimukseen vastasi 193 kuntajohtajaa ja vastausprosentti oli 64. Kysely oli kuntien uuden valtuustokauden aikana ensimmäinen.

Luottamushenkilöiden esittämää epäluottamusta on aiempaa vähemmän, mutta silti joka neljäs kuntajohtaja (26 prosenttia) kertoo jonkinlaisesta epäluottamuksesta luottamushenkilöiden taholta.

Kuntajohtajien työhyvinvointiin liittyvät haasteet vaikuttavat kasautuvan, sillä stressi, koettu epäluottamus, huono päätöksentekoilmapiiri ja koettu häirintä tai uhkailu ovat tutkimuksen mukaan yhteydessä toisiinsa.

           *                    *                    *

Yleinen elämänkokemus kertoo, että työn vaativuutta ja myös työhön liittyvää kuormitusta keventää kunnon palkka. Sama pätee kuntajohtajiin, vaikka palkka-asioita ei kuntajohtajien työhyvinvointikyselyssä selvitettykään.

Kuntajohtajien johtajasopimukset ovat keskeinen osa työsuhdeturvaa. Kuntalehden selvityksen mukaan johtajasopimusten luottamuspulasta johtuva eroraha on pienentynyt.

Kahdessa kolmasosassa sopimuksista eroraha on kuuden kuukauden palkkaa vastaava summa. Erorahan suuruus määräytyy monin paikoin työssäolokuukausien mukaan. Korvaus kasvaa sen mukaan, kuinka kauan kuntajohtaja on kunnassa töissä.

Kuntalehden selvityksessä käydään läpi vuosina 2021–2022 solmittuja kuntajohtajien johtajasopimuksia. Palkkataso menee yleensä kunnan ja kaupungin koon mukaan, mutta eräiden erityisen haastavien kuntien kohdalla pomoa on jouduttu houkuttelemaan verrokkikuntaa korkeammalla palkalla.

Johtajasopimus kertoo luottamushenkilöiden ja virkahenkilöjohdon välisestä luottamuksesta. Arvostus ja molemminpuolinen luottamus näkyy numeroina, mutta myös tavassa, jolla sopimus laaditaan.

Mutta ei hyvä johtajasopimuskaan pitkälle kanna, jos työilmapiiri on heikko. Ei ole kenenkään etu, jos luottamusjohto ja virkajohto eivät pysty soutamaan kuntavenettä samaan suuntaan. Eikä se varsinkaan ole kunnan ja kuntalaisen etu.

Loppujen lopuksi keskinäinen luottamus ja selkeä työnjako ovat ne tekijät, joille onnistunut kunnan johtotyö rakentuu. Ja osana sitä ovat reilut johtajasopimukset. Vanhaa ay-sanontaa mukaillen voidaan sanoa, että kuntajohtaja on palkkansa ansainnut.

Markku Vento, päätoimittaja

Luitko jo?