Pääkirjoitus: Tekoäly passittaa koulun penkille
Kuntalehden päätoimittaja Jarkko Ambrusin. (Kuva: Liisa Takala)
Kuntalehden 8/2023 pääkirjoitus
Tekoälyn esiinmarssi ChatGPT etunenässä on ollut monen kahvipöytä- ja Teams-keskustelun ykköspuheenaihe viime aikoina.
Reaktiot ovat vaihdelleet innostuksesta ahdistukseen. Toisten mielestä tekoäly on juuri sitä, mitä tarvitsemme työelämän piristämiseksi ja uusien kehitysaskelten ottamiseksi. Toisten mieleen on hiipunut pelko ja pohdinta oman työn tulevaisuudesta ja eettisistä kysymyksistä. Aika moni on pohdinnoissaan kahden ääripään välimaastossa.
Totuus on se, että tekoäly on tullut arkeemme jäädäkseen. Sitä ei pääse karkuun, vaikka kuinka yrittäisi.
Tekoälyssä ei sinänsä ole mitään uutta. Se on ollut jo pitkään arjessamme muun muassa älypuhelimissa. Uudet, kuluttajille helppokäyttöiset ja avoimet sovellukset ovat kuitenkin tuoneet tekoälyn näkyväksi arjen osaksi.
ChatGPT on historian yksi nopeimmin levinneitä sovelluksia. Se saavutti sata miljoonaa käyttäjää vain kahdessa kuukaudessa – huimasti nopeammin kuin nyt jo arkipäiväistyneet Facebook ja Instagram aikanaan. Vauhti ei ole hiipumassa.
* * *
Tekoäly on varmasti yksi tulevan syksyn kuumista puheenaiheista kunnissa. Monet kunnat ovat jo lähteneet opiskelemaan ja testaamaan tekoälyä esimerkiksi päätöksenteossa.
Muun muassa Lohjan kaupungin kokemukset antavat osviittaa siitä, mitä tuleman pitää. Tulevaisuudessa siintää aika, jolloin päätöksenteon koukerot saatetaan viestiä kuntalaisille tekoälyn jäsentäminä ja kiteyttäminä. Viranhaltijat ja luottamushenkilöt voivat saada tekoälystä oivan apurin tietojen hankintaan ja jäsentämiseen.
Tämä voi vapauttaa merkittävästi aikaa kaikkein tärkeimpään eli palvelujen kehittämiseen ja toimeenpanoon. Tekoäly voi parhaimmillaan olla oiva tukiäly.
Tekoälyllä on hallintoakin suurempi vaikutus kunnan ykköstehtävään eli varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Luemme jo nyt uutisia siitä, kuinka tekoäly tekee esseen hetkessä oppilaan puolesta. Tämä ahdistaa varmasti monia opettajia ja vanhempia.
Ilmiöstä ei kuitenkaan päästä eroon mahtikäskyillä ja kielloilla. Lapset ja nuoret ovat syntyneet maailmaan, jossa teknologiset innovaatiot ovat oleellinen osa arkea. He käyttävät ja elävät tekoälyä päivittäin riippumatta siitä, mitä auktoriteetit ympärillä sanovat.
Tekoälyn hyödyntämistä, mahdollisuuksia ja myös ilmeisiä haasteita pitää pohtia huolellisesti. Jokaisessa kunnassa kannattaa ottaa uusiin sovelluksiin tutustuminen, opiskelu ja pelisääntöjen sopiminen syksyn ykkösasiaksi. Aiheeseen käytetty aika ja raha maksavat varmasti itsensä takaisin.
Kun päättäjät ja henkilöstö ymmärtävät ilmiön perusteet, myös toimintatapoja on helpompi pohtia yhdessä ja ilman tietämättömyyden synnyttämiä kauhuskenaarioita.
* * *
Myös me Kuntalehdessä opiskelemme innolla uutta. Oppimisen tueksi saimme uuden lukijatutkimuksen käsiimme juuri ennen kesälomia. Sen perusteella 86 prosenttia lukijoista pitää Kuntalehteä luotettavana tiedonlähteenä, joka tarjoaa ideoita, näkemyksiä ja vertaistukea omaan työhön. Saimme myös rakentavia parannusehdotuksia.
Nöyrä kiitos tästä huikean hyvästä palautteesta!
Haluamme olla luottamuksenne arvoisia myös jatkossa. Tarjoamme ajattelemisen aihetta printtilehdessämme, verkkosivuillamme, sosiaalisessa mediassa, podcasteissa ja livestriimeissä.
Tämän lisäksi meidät näkee kunta-alan merkittävimmissä tapahtumissa.
Toivottavasti näemme syksyllä, ennen kaikkea Kuntamarkkinoilla 13.–14. syyskuuta!
Jarkko Ambrusin, päätoimittaja, Kuntalehti
Kuva: Liisa Takala