Pääkirjoitus: Yhdessä rintamassa energiakriisiä vastaan

Kuntalehden 11/2022 pääkirjoitus

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa näkyy Suomessa ennen kaikkea energiakriisinä. Kun energian hintoihin ja saatavuuteen on vaikea paikallistasolla vaikuttaa, säästötoimenpiteet ovat nousseet ratkaisevan tärkeiksi.

Kunnissa energiatehokkuus on ollut tapetilla jo vuosia, ja etenkin Kunta-alan energiatehokkuussopimus KETS on ollut ohjaamassa kuntia ja kaupunkeja kohti energiansäästöjä. Vuoteen 2025 asti kestävään nykyiseen sopimukseen on liittynyt 124 kuntaa ja kuntayhtymää.

Määrä on vain noin kolmannes kuntien määrästä, mutta sopimuksen piirissä on kuitenkin 76 prosenttia Suomen asukkaista. Nyt jos koskaan KETS on osoittanut tarpeellisuutensa, sillä vuonna 2017 alkaneen sopimuskauden aikana kuntien noin 3 000 toimenpiteen ansiosta energiaa on säästynyt lähes 300 gigawattituntia. Se vastaa lähes 15 000 omakotitalon vuosikulutusta.

Mutta tämä ei tietenkään enää riitä. Kuntaliiton energiansäästökyselyyn elo-syyskuun vaihteessa vastanneista kunnista 97 prosenttia kertoi jo päättäneensä tai selvittävänsä lisätoimenpiteitä lisäsäästöjen tekemiseksi.

                    *          *          *

Tässä Kuntalehden numerossa kerrotaan muun muassa, kuinka Oulun kaupunki pudottaa julkisten rakennustensa sisälämpötilaa asteella, sammuttaa niistä valot yön ajaksi, säästää ulkovalaistuksessa eikä lämmitä esimerkiksi jalkapallokentän tekonurmea enää, monen muun asian lisäksi. Kaikkiaan säästöjä etsitään 5 500 kiinteistöstä.

Oulu jatkaa myös jäsenyyttään KETSissä ja säästi esimerkiksi vuonna 2020 noin 830 megawattituntia energiaa parantamalla kaupungin energiatehokkuutta.

Monella kaupungilla ja kunnalla haastavat hiilineutraaliustavoitteet ovat parhaillaan siirtymässä juhlapuheista käytännön tekoihin. Vihreä siirtymä auttaa taklaamaan myös energiakriisiä, kun tuulivoiman, aurinkoenergian ja muiden uusien energiamuotojen kehitys ja käyttöönotto etenee.

Ja toisin kuin Ruotsi ja Saksa, Suomi ei ole ajanut ydinvoimaa alas vanhojen populististen mielikuvien vuoksi, vaan ydinvoima on ymmärretty jo ajat sitten varmaksi keinoksi kamppailla ilmastonmuutosta vastaan.

                    *          *          *

Suomella on myös yksi poikkeuksellinen vahvuus: kattava kaukolämpöverkosto. Lähes puolet asuinrakennuksista ja palvelukiinteistöistä lämpenee kaukolämmöllä, ja kaupungeissa ja taajamissa verkostossa on mukana yli 90 prosenttia kiinteistöistä.

Kaukolämpö itsessään ei ole tuotantomuoto, mutta kun sillä on yhteiskunnallinen varautumisvelvoite, lämmitysmuodolle on rakennettu varajärjestelmiä, jotta torpat pysyvät lämpiminä talvellakin. Huoltovarmuusvelvoite hoituu yhdessä kuntien, pelastuslaitoksen, sähköverkkoyhtiöiden ja alueen muiden kriittisten toimijoiden kanssa.

Yhteispelillä se sujuu, energiakriisinkin selättäminen.

Markku Vento, päätoimittaja