Sokra tutkii ja kehittää: Inhimillisen huono-osaisuuden muutokset maakunnissa 2010-luvulla

Keväällä 2017 julkaisimme artikkeleita ja karttakuvia, joissa käsiteltiin maakuntien huono-osaisuuden tilannetta ja verrattiin maakuntia toisiinsa inhimillisen, sosiaalisen, taloudellisen huono-osaisuusnäkökulman sekä osallisuuden kautta.

Vuosia 2011-2015 tarkasteltaessa Itä- ja Pohjois-Suomi sekä maakunnista Keski-Suomi sekä Kymenlaakso erottuivat suuremman huono-osaisuuden alueina. Mutta mihin suuntaan maakuntien huono-osaisuus on kehittynyt 2010-luvulla ja minkälaisia muutoksia tilastotietojen perusteella voidaan havaita? Mihin suuntaan tilanne on kehittymässä? Nyt tarkastelemme inhimillisen huono-osaisuuden muutoksia maakunnissa 2010-luvulla kolmen vuoden keskiarvoina vuosina 2011-2013 ja 2014-2016.

Alkoholi- ja itsemurhakuolleisuus
sekä asunnottomuus ovat vähentyneet

Inhimillistä huono-osaisuutta kuvaavissa mittareissa on nähtävissä selkeitä yleisiä trendejä monilta osin parempaan suuntaan. Sekä alkoholikuolleisuus, itsemurhakuolleisuus että asunnottomien yksinäisten määrä on tilastojen valossa yleisesti vähentynyt. Ainoastaan Kymenlaaksossa asunnottomien yksinäisten määrä on hiukan lisääntynyt.

Alkoholikuolleisuuden suhteen suurin myönteinen muutos nähdään Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla. Sen sijaan Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla sekä Pohjois- ja Etelä-Savossa alkoholikuolleisuus on jopa hiukan lisääntynyt. Eniten alkoholikuolleisuutta oli Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa.

Myös itsemurhakuolleisuus on vähentynyt tarkastelujaksolla. Ainoastaan Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa sekä Päijät-Hämeessä itsemurhakuolleisuutta oli vuosina 2014-2016 enemmän kuin aiempina vuosina. Vaikka Lapin ohella Kainuussa myönteinen muutos on ollut suurinta, on Kainuu edelleen itsemurhatilastojen kakkosena Pohjois-Savon jälkeen.

Nuoret pääsevät kouluun, mutta työllistyminen on vaikeaa

Eniten yksinäisyyttä koetaan edelleen Pohjois-Karjalassa, vaikka tilanne siellä onkin parantunut. Pohjois-Savossa yksinäisten määrä on tarkastelujaksolla vähentynyt eniten, Päijät-Hämeessä ja Keski-Suomessa taas vastaavasti lisääntynyt eniten. Vähiten yksinäisyyttä koetaan Satakunnassa.

Yhä useampi nuori jatkaa opiskelua toiselle asteelle. Koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten määrä on vähentynyt joka maakunnassa. Yleisintä koulutuksen ulkopuolelle jääminen on Kymenlaaksossa ja Uudellamaalla (n.10 %), harvinaisinta taas Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla (n. 6 %).

Nuorisotyöttömyys koettelee rankimmin Kymenlaaksoa, Kainuuta, Pohjois-Pohjanmaata sekä Keski-Suomea, joissa lähes joka neljäs 18-24-vuotiaasta työvoimaan kuuluvasta oli ollut työttömänä. Eniten nuorisotyöttömyys on lisääntynyt 2010-luvulla Uudellamaalla sekä Pohjanmaalla, mutta nämä ovat maakuntia, joissa tilanne nuorisotyöttömyyden suhteen oli silti vielä paras vuosina 2014-2016.

Pitkäaikaistyöttömyys ja toimeentulon vaikeudet
lisääntyneet erityisesti Uudellamaalla

Pitkäaikaistyöttömyys lisääntyi kaikissa maakunnissa, prosentuaalisesti eniten Uudellamaalla. Heikoin tilanne vuosina 2014-2016 oli Keski-Suomessa sekä Päijät-Hämeessä, paras taas Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Siellä myös pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen oli vähäisintä.

Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavia oli eniten Uudellamaalla, nuoria saajia taas eniten Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä. Uudellamaalla sekä Pirkanmaalla pitkäaikaiset toimeentulotukiasiakkuudet lisääntyivät tarkastelujaksolla eniten.

Uusimaalaiset kokevat terveytensä parhaimmaksi, heikoimmaksi se koetaan Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa ja Satakunnassa. Kainuussa nähdään eniten muutosta parempaan, kun taas heikompaan suuntaan on menty etenkin Lapissa ja Satakunnassa. Psyykkisesti kuormittuneita on eniten Päijät-Hämeessä sekä Varsinais-Suomessa. Päijät-Hämeessä psyykkisesti kuormittuneiden määrä on myös lisääntynyt eniten, vähentymistä taas on tapahtunut eniten Pohjois-Savossa.

Kaiken kaikkiaan inhimillisen huono-osaisuuden tarkastelun perusteella voidaan sanoa, että vaikka yleisesti tilanne maakunnissa on mennyt parempaan suuntaan, maakuntien erot eivät kuitenkaan kapene. Kymenlaakson ohella erityisesti Päijät-Hämeessä suunta pitäisi saada käännettyä. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa on edelleen kipupisteitä, mutta suunta on parempaan ja tehtyä työtä huono-osaisuuden kitkemiseksi täytyy jatkaa. Etelä- ja läntisessä Suomessa ei myöskään voida tuudittautua hyvään tilanteeseen, varaa tilanteen heikkenemiseen ei ole.

Edellä olevien tietojen perusteella voimme sanoa, mihin asioihin kussakin maakunnassa pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota tällä hetkellä. Avoimeksi kuitenkin jää, miksi toisissa maakunnissa huono-osaisuus näyttää lisääntyneen ja toisissa vähentyneen. Sen tulkitsemiseksi tarvitaan tilastojen lisäksi paikallista tietämystä ja vahvaa maakunnan tuntemusta.

 

Taulukko 1. Inhimillinen huono-osaisuus maakunnissa vuosien 2014-2016 keskiarvoina. Mitä vihreämpi taulukon väri, sen paremmin maakunta sijoittuu maakuntien keskinäisessä vertailussa. Mitä punaisempi väri, sen heikompi on maakunnan tilanne muihin verrattuna kyseisen mittarin suhteen. Mittareiden tietolähde Sotkanet.

1=Alkoholikuolleisuus / 100 000 asukasta, 2=Asunnottomat yksinäiset / 1 000 asukasta, 3=Itsemurhakuolleisuus / 100 000 asukasta, 4=Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%), 5=Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä, 6=Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta, 7=Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta, 8=Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (%), 9=Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%),  10=Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä,11=Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä.

Taulukko 2. Inhimillisen huono-osaisuuden muutokset maakunnissa vuosina 2011-2013 ja 2014-2016. Muutokset on laskettu prosentteina kyseisten vuosien keskiarvosta. Jos prosenttiluvun edessä on miinusmerkki (-), tämä mittari on muuttunut huonompaan suuntaan. Mitä punaisempi väri, sitä huonompi on muutos muihin maakuntiin verrattuna ja mitä vihreämpi väri, sen positiivisempi maakunnan tilanteen muutos muihin verrattuna kyseisinä vuosina.

1=Alkoholikuolleisuus / 100 000 asukasta, 2=Asunnottomat yksinäiset / 1 000 asukasta, 3=Itsemurhakuolleisuus / 100 000 asukasta, 4=Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%), 5=Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä, 6=Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta, 7=Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta, 8=Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (%), 9=Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%),  10=Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä,11=Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä.

 

TEKSTI: REIJA PAANANEN, SAKARI KAINULAINEN, ANNE SURAKKA