Tällä hetkellä toteutetaan laajoja kansallisia uudistuksia, jotka tuovat mukanaan suuria muutoksia kuntien talouksissa sekä niitten rooleissa tulevaisuudessa. Kuntiin suuntautuneet muutospaineet johtuvat osittain kansallisista poliittisista päätöksistä, mutta myös yleisistä kansainvälisistä trendeistä ja haasteista ja lisäksi myös mahdollisuuksista, jotka esimerkiksi demograafinen kehitys, globalisointi ja digitalisointi tuovat tullessaan.

Työ tulevaisuuden kestävien kuntien parissa on täydessä vauhdissa monella tasolla ja yhdessä luomme kestävän yhteiskunnan, saavuttaaksemme kansallisesti asetettuja tavoitteita.

Brundtlandin raportissa (YK) vuodelta 1987 todettiin että ”kestävä kehitys on kehitys, joka ei vaaranna tulevien sukupolvien oikeutta omaan kehitykseensä.

Kun ennen on ollut kyse pääasiallisesti ekologisesta kestävyydestä, tänä päivänä puhutaan paljon myös taloudellisesta sekä sosiaalisesta kestävyydestä.

Kestävyyskäsitettä voisi vielä laajentaa korostamalla kulttuurista ja kielellistä kestävyyttä. Tämä pitäisi olla yhtä tärkeää kuin muut kestävyysnäkökulmat tulevaisuuden menestyvässä kunnassa.

Ihmiset matkustavat nykyään helposti eri maiden välillä ja Suomella on työvoimalle akuuttia tarvetta, myös Suomen ulkopuolelta. Digitalisointi mahdollistaa tapaamisia ja kommunikointia ihmisten välillä tavalla, joka ei aikaisemmin ole ollut mahdollista. Erilaisten viestimien kautta tapahtuu paljon tiedonvaihtoa monella eri kielellä ja voimme helposti ottaa osaa tapahtumiin. Maailma ja sen eri kielet ovat yhä lähempänä meitä.

Yksi kulttuurisen ja kielellisen kestävyyden tärkeä argumentti on talous, koska tasapainoinen talous on kaiken perusta ja kielellinen monimuotoisuus hyödyttää taloutta.

Vientitaloutemme, mutta myös palvelutuotantomme tarvitsevat työvoimaa. Folktingetin ja Fuenin (Federal Union of European Nationalities)  järjestämässä konferenssissa lokakuussa 2021 todettiin, että noin 44 %:ssa kaikesta rajoja ylittävästä kaupankäynnistä käytetään yhteistä kieltä ja tutkimuksen mukaan kielellinen monimuotoisuus antaa 10 prosentin lisäyksen bruttokansantuotteeseen.

Myös EU:n motto ”moninaisuudessaan yhtenäinen” symbolisoi kielellisen moninaisuuden tärkeyttä EU:n yhteistyölle. On myös todettava, että monikielisyys vahvistaa EU-yhtiöiden kilpailukykyä.

Helsingin Sanomien haastattelussa (28.8.2021) Helsingin kaupungin pormestari Juhana Vartiainen esitti, että kaupungin pitäisi keventää kielivaatimuksiaan houkutellakseen paremmin ulkomaista työvoimaa. Hän nosti myös esille, että sen lisäksi, että kaupunki on kaksikielinen, siitä voisi myös tulla virallisesti englanninkielinen kaupunki.

Tällä olisi symbolinen tarkoitus monelle, joilla on aikomuksena tulla tänne töihin. Vartiainen oli sitä mieltä, että tämä ei heikentäisi suomen tai ruotsin kielen asemaa ja että olemme turhan muodollisia kieliasioissa ja että Suomi voisi ottaa mallia Ruotsista, jossa ollaan enemmän liberaalisia kieliasioissa.

En ota sen enempää kantaa Vartiaisen lausuntoon, mutta hän nostaa esille olennaisen ja tärkeän teeman tulevaisuutta ajatellen. Kielitaidot helpottavat työnhakua ja erilaisten palvelujen käyttämistä sekä myötävaikuttaa solidaarisuuteen eri kulttuurien välillä.

Yhteiskuntamme tarvitsee enemmän sosiaalista yhtenäisyyttä ja yhteisöllisyyden tunnetta, jotta voisimme rakentaa siltoja ihmisten välille ja lisätä ymmärrystämme  muita kulttuureja kohtaan rakentaaksemme kestävän yhteiskunnan tulevaisuudessa. Eikö olekin meidän tehtävämme luoda tilaa tällaiselle kehitykselle?

Kaksikielisyydestä ja monikielisyydestä muodostuvat yllä mainituista syistä tärkeä osa tulevaisuuden kestävän kunnan kehityksessä. Kulttuurinen ja kielellinen kestävyys muodostavat tietoisia panostuksia, jotka tukevat ja ovat tärkeä osa kunnan taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä kehitettäessä.

Uskon, että strategiset ja tehokkaat aloitteet, jotka korostavat kielellistä kestävyyttä kunnissa parantavat sekä kuntien että asukkaiden mahdollisuudet onnistua ja kehittyä positiiviseen suuntaan.

Kaksi- ja monikielisyys ei ole taakka vaan päinvastoin kilpailuetu tulevaisuuden modernissa kestävässä kunnassa. Hyödyntäkäämme tätä mahdollisuutta, Suomella ei ole varaa sivuuttaa sitä.

Ulf Stenman, Suomen Kuntaliiton Ruotsinkielisten asioiden yksikön johtaja

Luitko jo?