Kaupunkineuvos Markku Johannes Kauppinen syntyi Kinnulassa 19.2.1949 ja menehtyi äkilliseen sairaskohtaukseen kesäasunnollaan Ilomantsin Koitereella 19.6.2019.

Markku Kauppinen kouluttautui Joensuun korkeakoulussa luokanopettajaksi vuonna 1972, Joensuun yliopistossa kasvatustieteen maisteriksi vuonna 2002 ja yhteiskuntatieteen tohtoriksi vuonna 2005.

Markku Kauppinen oli vahva ja vakaumuksellinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hänen vaikuttamistyönsä liittyi erityisesti kuntiin ja niiden palvelukyvyn turvaamiseen. Markku Kauppinen toimi uransa varrella Keskustan kunnallisen neuvottelukunnan puheenjohtajana. Hän oli kotikaupungissaan Joensuussa pitkäaikainen kunnallinen luottamushenkilö, joka toimi kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsenenä, kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Kuntapoliitikkona Kauppinen oli vaativa ja hän edellytti, että asioihin perehdytään kunnolla. Kauppinen korosti luottamushenkilöiden roolia päätöksenteossa.

Eduskuntaan Kauppinen valittiin vuonna 1979 ja hän vaikutti lakivaliokunnassa, sivistysvaliokunnassa, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sekä suuressa valiokunnassa. Urallaan Kauppinen toimi neljän keskustaministerin erityisavustajana ja vuosina 1978 ja 1982 presidentin valitsijamiehenä.

Eduskuntakauden jälkeen Kauppinen siirtyi luokanopettajaksi Joensuuhun. Kuntajohtajaura alkoi vuonna 1988 Kivijärveltä jatkuen vuonna 1990 Savitaipaleella ja päättyen vuonna 2005 Kuhmon kaupunginjohtajuuteen. EU:n alueiden komitean jäsenenä Markku Kauppinen oli vuosina 1995-2004 ja Kuntien eläkevakuutuksen toimitusjohtajana hän työskenteli vuosina 2005-2009.

Politiikan lisäksi Kauppinen oli kiinnostunut mm. kielten opiskelusta, kulttuurista ja urheilusta. Hänen intohimona oli venäjän kielen opiskelu. Joensuuhun saatiin jopa oma venäjän kielen ryhmä ”Olgan koulu”. Kauppisen ohje muille opiskelijoille oli: ”opiskelkaa säännöllisesti, vaikka vain puoli tuntia per päivä ”.

Voidaan sanoa, että Kauppinen oli todellinen kultturisielu: esim. slaavilainen musiikki, suomalaiset Jean Sibelius ja Oskar Merikanto sävellyksineen olivat hänelle todella rakkaita. Viime vuosina hän oli mukana kehittämässä ”Rajaton taide” -tapahtumaa.

Hiihto ja luonnossa vaeltaminen olivat Markku Kauppiselle mieluisia liikuntamuotoja. Unohtaa ei myöskään sovi unohtaa hänen kiinnostustaan seurata paikallisten huippuseurojen edesottamuksia.

Markku oli aina positiivinen, hyväntahtoinen huumorimies, armoitettu tarinoiden kertoja ja vieraanvarainen isäntä, joka Koitereen kesäasunnollaan kauniissa maisemissa yhdessä vaimonsa Liisan kanssa kestitsi vuosien ajan laajaa sukulais- ja ystäväjoukkoa.

Markkua jäivät kaipaamaan vaimo, tytär perheineen ja sisarukset perheineen sekä laaja sukulaistenjaystiivien joukko.

Eero Lankia, Timo Reko ja Kemal Achourbekov

Kirjoittajat ovat Markun ystäviä ja yhteistyökumppaneita