Yhtiöitetäänkö koulutuskin?
Ilmassa leijuu yhtiöittämisen huuma. Viimeisimpänä uutuutena on viriämässä ajatus ammatillisen koulutuksen yhtiöittämisestä.
Ammatillisen koulutuksen reformi ja sen myötä yhtiöittämiskeskustelu koskee noin 120 000 nuoren koulutusta. Perusopetuksen päättävistä noin puolet jatkaa ammatilliseen koulutukseen.
Lisäksi ammatillisessa koulutuksessa opiskelee vuosittain noin 130 000 aikuista ja osa työttömille suunnatusta työvoimakoulutuksesta ollaan kokoamassa samaan kokonaisuuteen. Kysymyksessä ei siis ole ihan pikku juttu.
Ammatillisen koulutuksen tulee olla yhä vahvemmin kuntaperusteista siten, että kunnat voivat yksin tai yhdessä järjestää ammatillisen koulutusta paikallisia tarpeita vastaavasti. Näin voidaan parhaiten varmistaa perusopetuksen päättävien nuorten koulutus toisella asteella. Ammatillisen aikuiskoulutuksen osalta kuntaperusteisella ammatillisella koulutuksella voidaan vahvistaa kuntien ja alueiden elinvoimaa ja työllisyyttä. Koulutuspalvelujen tuottajana voi toki olla myös yksityinen taho.
Mikäli ammatillinen koulutus siirrettäisiin valtion ohjaukseen ja osakeyhtiöihin, kytkentä paikallisiin tarpeisiin ja toimijoihin ohenee merkittävästi. Tämä heikentää mahdollisuutta vastata koko perusopetuksen päättävän ikäluokan koulutustarpeeseen. Lisäksi valtion vahvassa ohjauksessa katoaa joustava mahdollisuus huomioida ja kehittää kuntien ja alueiden elinvoimaisuutta ammatillisen koulutuksen avulla. Eduskunnan tulee kuitenkin määritellä keskeiset koulutuspoliittiset tavoitteet ja vastata osaltaan asettamiensa tavoitteiden saavuttamisen mahdollistavista resursseista valtion talousarviossa.
Nykyisin ammatillinen peruskoulutus on suurimmaksi osaksi kuntaperusteista. Kunnat rahoittavat ammatillista koulutusta noin 1,1 miljardilla eurolla. Lisäksi lähes 90 % ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista opiskelee kuntien yksin tai yhdessä toisten kuntien kanssa järjestämässä koulutuksessa. Kunnat voivat järjestää koulutusta joko omana toimintana tai yhdessä toisten kuntien kanssa kuntayhtymissä tai kuntaomisteisissa osakeyhtiöissä.
Tulevaisuuden kunnan keskeisiä tehtäviä ovat alueensa väestön, niin nuorten kuin aikuisten opetus- ja kulttuuripalvelut. Lisäksi keskeinen kuntien tulevaisuuden tehtävä on elinkeinoelämän edistäminen ja työllisyyttä edistävät palvelut. Ammatillisella koulutuksella on siis keskeinen merkitys tulevaisuuden kunnissa kaikilla näillä osa-alueilla.
Nuorten koulutuksen osalta kunnissa ja alueilla tulee huolehtia siitä, että alueen koulutustarjonta niin lukio- kuin ammatillisen koulutuksen osalta vastaa peruskoulunsa päättäneen ikäluokan koulutustarvetta. Samassa yhteydessä toisen asteen koulutustarjontaa pitää tarkastella saatavuuden ja saavutettavuuden näkökulmasta.
Kuntien ja alueiden työllisyyttä ja yrittäjyyttä vahvistetaan parhaiten ammatillisella koulutuksella, joka vastaa niin määrällisesti kuin sisällöllisesti alueen työ- ja elinkeinoelämän tulevaisuuden tarpeita. Niin nuorten kuin aikuisten ammatillisen koulutusta tulee suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Työvoimakoulutuksen osittainen siirto opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalalle avaa uusia mahdollisuuksia alueen kunnille räätälöidä työttömille suunnattua koulutusta yhteistyössä työpaikkojen kanssa siten, että ammatillisen osaamisen kehittäminen johtaa nykyistä tehokkaammin työllistymiseen.
Ammatillista koulutusta ei siis tule siirtää valtion vahvaan ohjaukseen ja pakottaa yhtiöittämiseen. Kunnilla tulee jatkossakin olla mahdollisuus yksin tai yhdessä toisten kuntien kanssa järjestää ammatillista koulutusta paikallisen väestön ja työelämän koulutustarpeita vastaavasti.
Maarit Kallio-Savela
Erityisasiantuntija, ammattillinen koulutus, Kuntaliitto
