Jarno Strengellin mielipide: Työntekijät ansaitsevat palkankorotuksen
Mikkelin kaupunginvaltuutettu Jarno Strengell (sd.) kirjoittaa ammattiliittojen tavoitteena olevan ettei laajoja työtaistelutoimenpiteitä tulisi.
Kevään 2025 aikana, useiden toimialojen kuten teollisuus-, rakennus-, kuljetus-, palvelu- ja hyvinvointialojen työehtosopimukset päättyvät. Tällä hetkellä uusia 2025–2027 sopimuksia neuvotellaan muun muassa palkkojen, työaikojen, lomien ja paikallisen sopimisen osalta.
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n jäsenliitot tavoittelevat ensimmäiselle vuodelle kuuden prosentin ja vähintään 150 euron lisäystä kuukausipalkkaa sekä toiselle vuodelle neljän prosentin ja vähintään 100 euron lisäystä kuukausipalkkaan.
Palkankorotusten tavoite on pienentää hinnannousujen ja inflaation synnyttämää ostovoimakuoppaa.
Vaikka tilastokeskuksen mukaan helmikuussa 2024, Suomen 2,4 miljoonan ihmisen palkka- ja palkkiotulojen mediaani oli 3 199 euroa kuukaudessa, niin monen kiinteistö-, kauppa-, ravintola-, hoiva-, tehdas- ja kuljetusalan työntekijän lähtöpalkka on alle 2 000 euroa kuukaudessa.
Näille pienipalkkaisille ja erityisesti 470 000:lle osa-aikatyöntekijälle, jokainen lisäeuro on elämänlaatua ja työmotivaatiota parantava asia.
Suomen hallituksen tekemät päätösesitykset, joilla heikennetään muun muassa työttömyysturvaa, työehtoja, lakko-oikeutta, neuvotteluoikeutta ja koulutustukea sekä korotetaan työmatkakustannuksia, eivät helpota työehtosopimusneuvotteluiden etenemistä.
Suomea sitovien EU- ja ILO-säädösten mukaan valtiovallan tulisi edistää työehtosopimustoimintaa ja järjestäytymisvapautta, työntekijäpuolen mielestä näin ei ole tapahtunut.
Ammattiliittojen tavoitteena on, ettei laajoja työtaistelutoimenpiteitä tulisi, työntekijät haluavat olla töissä ja työnantajat myydä tuotettaan. Jos lakkopäiviä tulee, otetaan menetetty tuottavuus kiinni seuraavien kuukausien aikana.
Jarno Strengell
kaupunginvaltuutettu (sd.), Mikkeli
ammattiopiston JHL-pääluottamusmies
