Mielipide: Käytetty IT-laite hankintojen standardiksi
Julkishallinnossa kiinnostus käytettyjä IT-laitteita kohtaan on noussut viime vuoden aikana voimakkaasti. Tarjouspyyntöjä voittaneena myyjänä näen hankintatavan voimistuvan. Kasvuluvuista huolimatta yritykset ja julkishallinto hankkivat edelleen käytettyä IT:tä Suomessa huomattavasti vähemmän kuin Ruotsissa.
IT-laitteiden elinkaari on jo pidentynyt ja pidentyy tulevaisuudessa entisestään. Käyttöajat eivät ole ennalta määrättyjä, vaan laitteet ovat organisaatioissa osa palvelua, ja palvelukausi kestää pitkään. Enää ei seurata laitteen ikää tai takuuta, vaan luopumisen hetken ratkaisee suorituskyky. Myös korjaamisen ja käyttöönpalautuksen palvelut kehittyvät koko ajan. Haasteet raaka-aineiden saatavuudessa ja komponenttipula ajavat osaltaan käytettyjen laitteiden kysyntää.
Kiinnostus on oikeanlainen. Mutta, mutta. Tarvitaan edelleen lisää tutkimustuloksia, jotka murtavat ennakkoasenteita käytettyä IT:tä kohtaan. Aihe tarvitsee edelläkävijöitä ja puolestapuhujia.
Käytetyn ostaminen edellyttää myös, että hankintayksiköillä on tietoa olemassa olevista vaihtoehdoista. Referenssitarinat onnistuneista kokemuksista madaltavat kynnystä siirtyä käytettyihin laitteisiin. Julkiset hankintapyynnöt täytyy muotoilla niin, että ne mahdollistavat käytettyjen laitteiden tarjoamisen.
Julkishallinnon vastuullisuusvaatimukset lisääntyvät ja mikäpä olisi parempi tapa vastata niihin kuin käytettyjen koneiden resurssiviisas käyttö. Ruotsissa käytetyn IT:n hankinta on jo standardi. Tehdäänkö tämä Suomessakin todeksi? Mitä enemmän laitteita ostetaan käytettynä, sitä selkeämpi markkina niille syntyy. Luonteva hyvän kehä olisi valmis – kysynnän ja tarjonnan lisääntymisen kautta oppisimme pikkuhiljaa käyttämään laitteita tarkoituksenmukaisesti ja elinkaarta pidentäen.
Erkki Kondelin, Advania Finland Oy
Kuva: Pixabay
