Mielipide: Kunnissa voidaan saavuttaa merkittävä energiansäästö älypalveluiden avulla

Tänä syksynä kannattaa kääntää kaikki kivet energian säästämiseksi. Kunnilla on tässä merkittävä rooli, sillä ne hallinnoivat suurta kiinteistömassaa. Energian säästö on usein myös ilmastoteko, ja niitä on entistä tärkeämpää vauhdittaa Venäjän hyökkäyssodan myötä.

Monessa kunnassa ilmastotyö on kuitenkin vielä lähtökuopissa. Yli 75 prosenttia Suomen 309 kunnasta ei ole vielä laatinut ilmastosuunnitelmaa, ja esimerkiksi keskeinen toimi – kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen – on kohdannut useita esteitä.

Kehitystä voidaan vauhdittaa erilaisilla palveluilla. Niillä on merkittävä rooli kiinteistöjen energiankäytön vähentämisessä, minkä osoittaa Paltan ja Gaia Consultingin viime vuonna julkaisema selvitys. Sen mukaan kiinteistönomistajille ja kaupungeille tarjotut energiatehokkuutta kehittävät palvelut luovat Suomessa arviolta 120 000 kerrostalokodin sähkönkulutusta vastaavat päästösäästöt vuosittain.

Esimerkiksi automaatio ja etähallintapalvelut auttavat optimoimaan kiinteistöjen ilmanvaihtoa ja lämmitystä. Hyöty korostuu vaikkapa kouluissa ja päiväkodeissa, joiden käyttö vaihtelee oppituntien vilinästä viikonloppujen rauhaan – samoin voi vaihdella lämmityksen ja ilmanvaihdon taso. Toiset älypalvelut taas alentavat energian keskihintaa hyödyntämällä sähköpörssin halpoja tunteja tai tasoittamalla kaukolämmön kulutuspiikkiä.

Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen on myös taloudellisesti järkevää. Monet digitaaliset energiatehokkuuspalvelut ovat helposti jälkiasennettavia ja maksavat itsensä takaisin parhaimmillaan muutamassa vuodessa, nykyisillä energian hinnoilla jopa nopeammin. Tämä mahdollistaa energiatehokkuuden parantamisen vanhoissakin kiinteistöissä, joihin ei muutoin enää investoitaisi. Hankkeita voi toteuttaa muun muassa niin sanotulla ESCO-palvelumallilla, jossa investointi maksetaan takaisin syntyneillä säästöillä ja joka voi sisältää myös rahoituksen. Tällöin hankkeet voidaan käynnistää nopeasti kunnan budjetin ulkopuoleltakin.

Maan hallitus aikoo velvoittaa kunnat laatimaan oman ilmastosuunnitelmansa kerran valtuustokaudessa. Ensimmäinen suunnitelma olisi laadittava kaudella 2025–2029, ja siinä olisi asetettava päästövähennystavoite ja toimet sen saavuttamiseksi. Nykyisellä valtuustokaudella lain mukaisen suunnitelman laativille kunnille, joilta sellainen vielä puuttuu, voitaisiin myöntää valtionavustusta. Uudistus on erittäin tervetullut.

Ilmastosuunnitelman laatimisen yhteydessä kuntien kannattaa käydä läpi kaikki mahdollisuudet kiinteistöjen energiatehokuuden parantamiseksi esimerkiksi energianhallintapalveluiden ja automaation avulla. Lisäksi hankkeita kannattaa käynnistää laajalti jo ennen suunnitelmien valmistumista – toiminnan aika on nyt.

Mikko Paloneva

Elinkeinopolitiikan asiantuntija, ilmasto ja kestävä kehitys, Palvelualojen työnantajat Palta