Sähkön hinta ja energian saatavuus puhuttavat edelleen laajasti, ja ydinkysymyksenä on toimivan ja kilpailukykyisen energiajärjestelmän varmistaminen. Vetytalouden kehittäminen tarjoaa osaratkaisun, mihin liittyen sähkö- ja kaasuverkkoyhtiöt Fingrid ja Gasgrid ovat julkaisseet yhteisen selvityksensä vetytalouden mahdollisuuksista Suomen energiajärjestelmään.

Pääsanoma on selkeä niin vetytalouden kasvavan merkityksen kuin kilpailukykyisen ja puhtaan energiajärjestelmän turvaamisen näkökulmista: Toimiva energiansiirto ja –varastointi nopeasti muuttuvissa olosuhteissa.

Maatuulikeskittymät Suomen sisämaassa ovat tärkeitä puhtaan sähkön tuotannon näkökulmasta, mutta niiden laajempi hyödyntäminen ja menestys vaativat vielä lisäaskeleita muun muassa siksi, että suurimman tuulituotannon alueille on kehittynyt suuri energiansiirtotarve.

Kemianteollisuus on suuri energian käyttäjä, sekä suurin vedyn tuottaja ja käyttäjä Suomessa. Puhtaan energian ja raaka-aineiden saaminen toimitusvarmasti ja kilpailukykyiseen hintaan on toimialan kasvun kannalta yksi kriittisimmistä tekijöistä.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Suomessa on maailman paras sähkönsiirtoverkko. Tulevaisuudessa Suomen energiantuotannon ja jakelun näkökulmasta tulemme kuitenkin kohtaamaan haasteita, sillä sähkönsiirtoverkkojen kapasiteetti ei välttämättä kykene vastaamaan kasvavan ja merituulivoiman kasvua odotellessa elintärkeän maatuulivoimatuotannon kasvutarpeisiin. Vastaus haasteeseen on kuitenkin selkeä ja jo nyt työn alla: vetyverkoston laajentaminen ja vihreän vetyinfrastruktuurin kehittäminen maatuulivoimakeskittymien ja vetyä käyttävän teollisuuden läheisyyteen. Samalla voidaan löytää ratkaisuja energian varastointiin liittyen. Vetyinfrastruktuurihankkeissa on tärkeää tunnistaa erilaiset ratkaisuvaihtoehdot. Joissain tapauksissa vetyä kannattaa siirtää vetynä, mutta on myös mahdollista, että vetyä kannattaa jatkojalostaa ja siirtää jatkojalosteina, kuten esimerkiksi vihreänä ammoniakkina tai metaanina.

Vihreän vedyn etuna on sen monipuolisuus energiankulutuksessa. Se soveltuu erinomaisesti teollisuuden prosesseihin raaka-aineiksi ja liikenteeseen fossiilista tuontienergiaa korvaamaan. Vety voi toimia energiavarastona, ja sitä voidaan käyttää tarpeen mukaan. Näin tasapainotetaan sähköverkkojen vaihteluita ja varmistetaan jatkuva energiansaanti. Tämä tekee vihreästä vedystä ihanteellisen kumppanin tuulivoimalle, joka tuottaa vaihtelevasti sähköä.

Olemassa oleva teollisuus, yhtä lailla kuin Suomeen investoimista suunnittelevat kansainväliset sijoittajatkin, vaativat enenevissä määrin uusiutuvaa ja puhdasta, kotimaista energiaa ja teollisia jatkojalosteita. Siksi on löydettävä ratkaisu, jonka avulla maatuulivoiman tuotantoa voidaan lisätä ja varmistaa siirtoyhteyksien kapasiteetti alueilla, joilla kasvu on nopeaa.

Vetyinfrastruktuurin kehittäminen maatuulivoimakeskittymien yhteyteen edistää myös alueellista kehitystä. Uusia työpaikkoja syntyy sekä vihreän vedyn tuotannon että sen jatkojalostuksen ympärille. Lisäksi investoinnit vetyinfrastruktuuriin luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mikä voi houkutella muita kestävän kehityksen toimijoita alueelle.

Maatuulivoima on avainasemassa, kun siirrytään kohti entistä omavaraisempaa ja puhdasta energiaa tuottavaa yhteiskuntaa, joka tarjoaa työpaikkoja ja energiaa teollisuudelle. Maailman parhaimmaksi kehutun sähkönsiirtoverkon lisäksi tarvitaan kuitenkin toimivaa ja kattavaa vetyinfrastruktuuria.

Nyt tarvitaan toimia, jotta energiajärjestelmämme kehittyy ja Suomi voi ottaa paikkansa vetytalouden edelläkävijänä sekä houkuttelevana investointimaana puhdasta energiaa vaativalle teollisuudelle. Tulevaisuuden energiajärjestelmä vaatii paitsi toimivaa sähkönsiirtoa, mutta myös vetyinfrastruktuuria. Kuntapäättäjät, teillä onkin nyt tuhannen taalan paikka: vaatikaa valtakunnan tason päättäjiä tekemään kuntanne tulevaisuutta määrittävät päätökset jo tänään.

Kirjoittajat:

Mika Aalto, toimitusjohtaja, Kemianteollisuus ry

Aapo Koivuniemi, toimitusjohtaja, ABO Wind Oy, Voimaa Tuulesta

Karl Schultheis, liiketoiminnan kehitysjohtaja, Energiequelle Oy, Voimaa Tuulesta

Minna Jukola, maajohtaja, Valorem Energies Finland Oy, Voimaa Tuulesta

Annika Reichel, hankekehitysjohtaja, Infinergies Finland Oy, Voimaa Tuulesta