Kuntalehden 8/2021 sivuilla 38–40 oli mielenkiintoinen juttu työllisyyden kuntakokeilusta ja omavalmentajuudesta. [Linkki jutun verkkoversioon]

Juttu oli otsikoitu: Omavalmentaja, soita jo!

Tuossa jutussa on tuotu esille se ongelma etteivät omavalmentajat ole ottaneet yhteyttä asiakkaisiin. Lainaus jutusta: ”Kesäkuun lopussa ajantasainen työllistymissuunnitelma puuttui vielä 61 prosentilta kuntakokeilun asiakkailta eli noin 141 000 ihmiseltä, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön tilastoista”

On hyvä, että tämä asia on nostettu esille. Tässä viitataan siis ns. suunnitelmavelkaan. Se on olennainen tieto kun määritellään ja arvioidaan sitä miten työllisyyden kuntakokeilut on saatu liikkeelle.

Kun kokeilut alkoivat maaliskuussa, niin tämä asia, suunnitelmavelka, nousi tuolloin jo esille. Lähetin silloin kyselyn alueille suunnitelmavelan suuruudesta. Sainkin vastauksia monelta alueelta.

Yksi syy tälle suurelle velalle oli eittämättä korona, kuten jutussakin tuodaan esille, ja sen myötä käytössä ollut poikkeussäännös. Poikkeussäännöksen perusteella TE-toimistoilla oli enemmän harkintaa haastatteluiden järjestämisessä. Poikkeuksethan olivat voimassa ajalla 1.5.2020-31.1.2021

Mutta kaikkea tuo poikkeussäännös ei selitä. Useissa haastatteluissa ja keskusteluissa kokeilualueiden edustajien kanssa tuli esille se, että tätä velkaa on jo paljon kauempaa. Jopa 2016 saakka kertynyttä. Tämä siis kertoo siitä, että palvelujärjestelmä ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Siihen on taas monia syitä, joista pienempiä eivät ole jatkuvat muutokset, byrokratia ja niukat resurssit.

TE-toimistosta työllisyyden kuntakokeiluun siirtyneiden asiakkaiden kohdalla merkittävällä määrällä asiakkaita oli työllistymissuunnitelma joko päivittämättä tai kokonaan tekemättä. Edelleen prosentit ovat korkeita. Uskon kuitenkin siihen että osaamisen ja rekrytointien myötä tämä asia saadaan paremmalle tolalle. Mutta on realismia se, ettei tämä tapahdu hetkessä.

On nimittäin hyvä tiedostaa se valtava muutos, jossa kuntien työllisyyspalvelujen ja TE-toimistojen työntekijät ovat olleet tässä muutoksessa. Uuden opettelu esim. URA-järjestelmän osalta, erilaisten työkulttuurien yhteensovittamisen haasteet, kokeilun aloittaminen, toimitilakysymykset ja rekrytointiprosessit ovat kaikki omalta osaltaan vieneet aikaa ja energiaa.

Kun vielä muistutan, että tuleva syksy ja ensi vuosi tuovat mukanaan lisää muutoksia, eivät jokapäiväisten asioiden hoitaminen ja asiakaspalvelun laadun turvaaminen ole jatkossakaan läpihuutojuttuja. Pohjoismainen työvoimapalvelumalli, palkkatukiuudistus, ”Välittäjä Oy”, TE-digi ja työllisyyden vastuun siirto kunnille ovat kaikki ”hanskattavia” asioita. Niin ja se sote, hyvinvointialueineen.

Siksi toivon tukea, kärsivällisyyttä ja ymmärrystä muutosten keskellä työtään tekeviä virkailijoita kohtaan.

Kritiikki on ymmärrettävää ja varsinkin kun muistetaan kenelle tätä kaikkea tehdään: asiakkaalle.

Jari Lindström, työllisyyden kuntakokeilujen projektikoordinaattori, Kuntaliitto

Luitko jo?