Mielipide: Toistetaanko virheet vai vieläkö voi jotain korjata kuntakokeilujen arvioinnista?
Työllisyyden kuntakokeilut herättävät edelleen keskustelua. Palkansaajien tutkimuslaitoksen Hannu Karhunen ja Jeremias Nieminen esittävät kriittisiä kommentteja kokeilujen lakiesitykseen ja varsinkin kokeilujen vaikuttavuuden arvioinnin suunnitteluun. Kritiikkiin voi yhtyä. On todellakin valitettavaa, että työllisyyskokeilua ei tälläkään kertaa suunniteltu siten, että sen vaikutus työllisyyteen voitaisiin luetettavasti arvioida. Voi olla, että ”jälleen kerran kokeilu, josta ei opita mitään”. Toki kokeiluista aina jotakin opitaan, mutta ilmeisesti pätevän vaikuttavuusarvion edellytyksiä ei ole monen harjoituksen jälkeenkään opittu. Päteviin vertailuasetelmiin perustuvan ja oikein ajoitetun vaikuttavuusarvion tekemättä jääminen on ollut valitettavan yleistä politiikan uudistamishankkeiden yhteydessä (Aho 2019)[1]
Tutkijoita on tällä kertaa valmisteluvaiheessa kuultu, mutta liian myöhään. Keskeiset ratkaisut oli lyöty lukkoon ennen sitä. Kun työllisyyden parantamiskeinoista on huutava pula, hallitus halusi satsata työvoimapalvelujen tehostamiseen Pirkanmaan kokeilun lupaavana pidettyä mallia seuraten, ja mobilisoida kunnat laajalti ja nopeasti tähän hankkeeseen. Tällöin sivuutettiin kokeilun tuloksellisuuden kunnollisen mittaamisen edellytykset. Paljon puhutaan tietoon perustuvasta päätöksenteosta, mutta herää kysymys, halutaanko aidosti selvittää politiikan ja sen uudistusten vaikuttavuutta, kun sille ei luoda kunnollisia edellytyksiä?
Pirkanmaan kokeilua on pidetty tavallaan roolimallina ja sen jatkamisella oli taannoin hyvin laaja kannatus alueella. Vaikka toiminnan voitiin osoittaa muuttuneen monin tavoin positiivisesti ja monenlaista myönteistä palautetta saatiin, jäi palvelu-uudistuksen tarkempi vaikutus työllisyyteen vertailuasetelmalla osoittamatta ja kokeilun vaikutusaika oli ylipäätään liian lyhyt vaikutusten ilmenemiselle varsinkin haastavimmissa asiakasryhmissä (kokeilun vaikutuksista ks. Arnkil ym. Kuntalehti 27.11.2019).[2] Tällainen vaikutusarvio olisi kuitenkin kaltaistamismenetelmällä muodostetun vertailuasetelman pohjalta nyt kohtuullisin resurssein tehtävissä aikavälille 2017-2019 – aloitettakoon sellainen siis viipymättä!
Kaikkein pätevintä vaikuttavuuden mittausmenetelmää eli satunnaistettua vertailuasetelmaa ei enää taannoisen Pirkanmaan kokeilun kohdalla voida soveltaa, eikä myöskään muutaman kuukauden kuluttua käynnistettävien uusien kokeilujen kohdalla. Tämän menetelmän käyttö edellyttäisi pitkää ja huolellista valmistelua yhteistyössä palveluja käytännössä tuottavan organisaation kanssa, jonka panos ja sitoutuminen asetelman toteuttamiseen on välttämätön. Lisäksi olisi varmistettava, että vertailuryhmän palvelut eivät samalla heikentyisi, kun huomio kohdistetaan kokeilun piirissä olevien palveluihin.
Myös vaihtoehtoisten menetelmien käytön kannalta on ongelma, että arvioinnit käynnistetään liian myöhään ja joudutaan raportoimaan liian aikaisin. Kun kuntakokeilujen kohderyhmä on suurelta osalta sellaista, joka tarvitsee monenlaisia palveluja sisältäviä pitkiä palveluprosesseja, niiden vaikutukset tulevat kunnolla esiin vasta useamman vuoden kuluttua uudistamisen aloittamisesta. Taannoinen Pirkanmaan kokeilukin oli liian lyhyt ja keskeytettiin, kun sen vaikutukset vasta alkoivat ilmetä. Kuitenkin kokeilun (ja sen keskeyttämisen) vaikutukset kohderyhmän työllistymiseen olisi perusteltua nyt selvittää, kun sen toimintamallia nyt aiotaan alkaa soveltaa laajasti.
Valmistelussa olevan kokeilulakiehdotuksen pykälissä ei sanota mitään kokeilujen arvioinnista, joka mainitaan vain lakiesityksen perusteluissa lyhyesti ja kustannusvaikutuksia painottaen. Työllisyysvaikutusten arviointia ei erikseen mainita. Nähtävillä olleen luonnoksen perusteluteksti vaikuttaa kaiken kaikkiaan huolimattomalta ja keskeneräiseltä. Vaikka työllisyyteen vaikuttavia toimia kipeästi kaivataan, tuloksien saavuttaminen vaatii aikaa ja hyvää valmistelua. Uudistusten vaikutusten arvioiminen vaatii myös riittävän ajan ja riittävät resurssit. Kun työvoimapalveluihin käytetään miljardiluokan resurssit yhteisestä kassasta, varattakoon niistä tarpeenmukaiset voimavarat niiden vaikuttavuuden kunnolliseen arviointiin – ja otettakoon tulokset huomioon siinä työssä, jota niiden parantamiseksi jatkuvasti tehdään. Vaikuttavat palvelut maksavat itsensä takaisin, huonosti toimivat haaskaavat voimavaroja.
Kirjoittajat: Simo Aho ja Robert Arnkil
Lähteet:
[1] Aho S: Tutkimus ja työvoimapolitiikka. Teoksessa Heiskanen T, Rissanen T & Syvänen S (toim.) Mihin työelämä on menossa? Tutkimuksen näkökulma, 83-138. Tampere University Press 2019
https://trepo.tuni.fi/handle/10024/118374
[2] https://kuntalehti.fi/uutiset/talous/tutkijakommentti-pirkanmaan-tyollisyyskokeilulla-vuosina-2017-2018-oli-myonteisia-tyollisyysvaikutuksia/
Arnkil, R., Spangar, T., Jokinen, E. (2019), Kohti laajaa ja ihmisläheistä työvoimapalvelujen ekosysteemiä. Pirkanmaan työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisen kokeilun tutkimus, Tampereen kaupunki. Tutkimukset 1/2019.
https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/uutiset/2019/03/20032019_3.html
