Mielipidekirjoitus.

Olin yksi kunnanjohtajahakija, kun tämä prosessi sai alkunsa. Olen seurannut surullisena kotikuntani kuulumisia ja sitä, että uuden kunnanjohtajan tulo ei tuonutkaan kuntaan positiivista energiaa. Nyt joudumme lukemaan todella ikäviä asioita kunnan hallinnon toiminnasta ja erityisesti henkilöstön hyvinvoinnista. Kunnan luottamushenkilöt ja henkilöstö ovat kunnan voimavara, he hoitavat kunnan ja kuntalaisten asioita ja tarvitsevat työllensä kaikkien kuntalaisten tuen.

Suomalainen kunnallinen demokratia perustuu luottamushenkilöorganisaatioiden toimintaan. Päätöksenteossa toimii selkeä enemmistöperusteinen päätöksentekoprosessi, poliittisista tai henkilökohtaisista mielipiteistä huolimatta. Kunnan toiminta on hidasta. Muutoksia saa aikaan keskustelemalla ja hyvällä yhteistyöllä, vaikka kaikki päätökset eivät ole omasta mielestä oikeita. Kunnanjohtajan tehtävänä on toimia virassaan kunnan hallintosäännön mukaisesti ja panna toimeen luottamuselinten päätökset. Virkatehtävät hoidetaan ammattitaidolla ilman omaa tunnekuohua, eikä niitä kritisoida julkisuudessa. Kunnanjohtajan tulee olla aina esimerkillinen malli kunnan asioiden tiedottajana.

Miksi Kolarissa tuomitaan vaaleissa valitut monivuotiset päättäjät, jotka ovat tähän asti tehneet työtään kunnan hyväksi? Luottamushenkilöt on valittu demokraattisesti, vaikka he eivät kaikkien mieleen olisikaan. He toimivat kuitenkin oman velvollisuutensa mukaisesti.

Puheenjohtajisto ja muut luottamushenkilöt ovat uskaltaneet puuttua virkatehtävissään ”temppuilevan” ja henkilökuntaa arvostelevan sekä heidän työtään haittavan kunnanjohtajan tekemisiin. Työnantajan on puututtava lainkin mukaan työpaikkakiusaamiseen, puuttuminen ei saa riippua siitä, kenen kaveri tai sukulainen kiusaaja on tai kenen asioita hän vie parhaiten eteenpäin. Opetamme lapsille hyvää käytöstä ja omien tehtävien tekemistä koulussa ja, ettei ketään saa kiusata. Miksi aikuiset saisivat laiminlyödä tehtäviään, käyttäytyä huonosti ja haukkua toisiaan?

Kunnanjohtajan tehtävä on johtaa toimintaa ja huolehtia henkilökunnan työhyvinvoinnista, tukea heitä oppimaan uutta ja antaa arvostusta heidän työlleen. Ei hyvä johtaja arvostele kunnan päätöksiä ja henkilökuntaa lehtien palstoilla. Hyvä johtaja katsoo peiliin, ottaa opikseen ja toimii yhteisön rakentajana. Hyvä johtaja, on sitten mies tai nainen saa yhteisönsä toimimaan ja henkilökuntansa antamaan kaikkensa motivoivalla ja kunnioittavalla asenteella.

Kunnanjohtaja on valittu uudistajaksi ja kehittäjäksi, joka toimii kaikkien kanssa yhteistyössä avoimena erilaisille ajatuksille ja, joka etsii reittejä muutosten aikaansaamiseen. Härkäpäinen asioiden ajaminen ei ole kunnan toiminnan kehittämistä ja luottamuksen rakentamista.

Kolarin kunnan uhkaaminen oikeustoimilla ja vahingonkorvauksilla lehtien palstoilla ei tue kunnanjohtajan ajatusta siitä, että hän on ajojahdin kohde. Ajojahdin kohteena näyttää olevan Kolarin kunta ja sen päättäjät, jotka eivät voi rikkoa salassapitovelvollisuuksiaan tuoden julkisuuteen kaikki päätöksiensä takana olevia tietoja. Tietosuojalaki rajoittaa luottamushenkilöiden tiedottamista asiassa, mutta mahdollistaa kunnanjohtajan henkilökohtaisten tiedotteiden julkisuuden. Luottamushenkilöt rikkovat lakia, jos tuovat julkisuuteen salassa pidettäviä tietoa, vaikka ne tukisivatkin heidän omia pyrkimyksiään päätöksenteossa. Samalla laki ohjaa asian julkista keskustelua merkittävästi, kuten Kolarissakin on käynyt. Julkisuuteen annetaan tietoja vain omien henkilökohtaisten intressien tukemiseksi.

Muoniossa kunnanjohtaja on käynnistämässä hanketta työhyvinvoinnin tukemiseksi, kuten täällä Kauhajoellakin on tehty. Sodankylän ja Kokemäen johtajat lähtivät itse, kuten olivat sopineet johtajasopimuksessaan. Eivät retostele kunnan asioita lehtien palstoilla. Mitä tekee Kolarin kunnanjohtaja?

Eija Liikamaa

Kirjoittaja on Kolarissa syntynyt kasvatustieteiden maisteri